Liikennejärjestelmäsuunnittelu kehittyy ja uudistuu

Talvinen autotie.

Jokaisella on mielipide liikenteestä. Miten teillä tulisi ajaa, millaisilla ajoneuvoilla siellä kuuluisi tai ei kuuluisi ajaa, mitä mikin liikkumismuoto saisi maksaa ja niin edelleen. Mutta kun tulee puhe liikennejärjestelmästä ja sen kehittämisestä, on mielipiteen muodostaminen jo vaikeampaa. Termi on abstrakti ja kokonaisuus vaikeasti hahmotettava. 

Vaikeaselkoisesta termistä huolimatta liikennejärjestelmä on osa kaikkien suomalaisten arkea. Se on monista osista ja niiden yhteensovittamisesta muodostuva kokonaisuus. Liikennejärjestelmä koostuu kaikkein tutuimmin liikenneverkoista, jotka käsittävät kaiken tasoiset tiet sekä kadut, pyörätiet, radat, vesiväylät, satamat ja lentoasemat, eli väyläinfran. Liikenteen ja kuljettamisen palveluita suunnataan niin ihmisten kuin tavaroiden kuljettamiseen.  

Joukkoliikenne on varmasti tutuin esimerkki liikenteen palveluista. Siihen, mutta myös muihinkin liikkumismuotoihin, liittyvät erilaiset kuljetuspalvelut, yhteiskäyttöiset ajoneuvojärjestelmät, matkaketjut (MaaS), info- ja maksujärjestelmät sekä tavaraliikenteen palvelut. Ilman liikennejärjestelmän tukitoimia, kuten liikenteen ohjausta ja hallintaa, ei järjestelmä toimi. Tukitoimia ovat myös liikenteen palveluiden ja liikennevälineiden säätely. Neljäntenä kokonaisuutena on liikennejärjestelmää tukeva infrastruktuuri, esimerkiksi viestintä- ja sähköverkot sekä vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkko. 

Hyvä suunnittelu on kaiken perusta 

Liikennejärjestelmän osat ovat kuin orkesterin eri instrumentit. Soittimet ovat hyviä ja toimivia, mutta ilman nuotteja niillä ei voi soittaa yhdessä. Nuotteja taas ei voi kirjoittaa, jos säveltäjällä ei ole ensin ajatusta siitä, millainen kappaleen tulisi olla. Kun säveltäjä on sitten päätöksensä tehnyt, hän määrittelee, mitä orkesterin soittimia kappaleessa käytetään ja onko tietyn soittimien rooli iso vai pieni. 

Liikennejärjestelmän osat saadaan sovitettua yhteen vain suunnittelun avulla. Valtakunnan tasolla liikennejärjestelmän suunnittelua ohjaa yksiselitteisesti laki ja siihen kirjatut tavoitteet: liikennejärjestelmän tulee olla toimiva, turvallinen ja kestävä. Lisäksi lakiin on kirjoitettu kasa tavoitteita, jotka tulee ”ottaa erityisesti huomioon”. Laista ei kuitenkaan löydy vastausta, miten tavoitteet määritellään. Milloin liikenne on lain mukaan turvallista ja millä turvallisuutta mitataan? Mitataanko sitä liikennekuolemien tai vakavasti loukkaantuneiden määrällä vai jollain muulla mittarilla?  

Lakiin kirjatut tavoitteet ovat myös jossain määrin ristiriitaisia. Ovatko kaikki tavoitteet lain perusteella tasan yhtä tärkeitä vai voidaanko jotain tai joitain painottaa muita enemmän? Esimerkiksi ilmaston kannalta kestävä liikenne voi edellyttää tieverkolla toimenpiteitä, jotka tekevät siitä osasta liikennejärjestelmää vähemmän toimivan. Miten puolestaan päätetään turvallisuuden kannalta tärkeän mutta taloudelliselta kestävyydeltään heikon hankkeen toteuttamisesta? 

Suunnittelussa on kyse siitä, mitä orkesterin soittimia käytetään ja miten nuotit kappaleessa asetetaan. Variaatioita on lukemattomia, ei ole olemassa absoluuttista oikeaa tai väärää. Säveltämistyössä huonon nuotin tai osion voi pyyhkiä pois nopeasti. Liikennejärjestelmäsuunnittelussa tehtyjen ratkaisujen vaikutukset näkyvät usein viiveellä, eikä ratkaisuja ei voi enää pyyhkiä pois. Ainut tapa on tutkia, oppia ja muuttaa asioita tulevaisuudessa. 

Liikennejärjestelmäsuunnittelussa mannerlaatat siirtyivät vuonna 2018, kun laki maanteistä uudistui siten, että siihen otettiin mukaan suunnittelua koskevat tavoitteet sekä päätettiin määritellä uusi valtion tason liikennejärjestelmäsuunnitelmataso. Valtion liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on tarkoitus  käydä läpi eri liikennejärjestelmän osat kattavasti ja määrittää niille ja koko suunnitelmalle toimenpiteet, jotka tähtäävät lain tavoitteiden toteuttamiseen. Suunnittelun aikajänne on 12 vuotta, ja jonkintasoista välitarkastelua tehdään neljän vuoden välein. Ensimmäisen suunnitelman on tarkoitus olla valmiina ensi kesään mennessä. 

Länsi-Suomen liikennestrategia summaa alueen yhteiset näkemykset 

Yksittäisistä, toisiinsa sopivista kappaleista muodostuu ehyt konsertti. Samalla tavoin eri liikennejärjestelmätasojen on tuettava toisiaan. Jokaisen tason lähestymiskulma ja rooli voi olla omanlaisensa mutta täytteen sooloiluun on turha sortua. Tätä yhteissointia haimme myös Etelä-Pohjanmaan ensimmäisessä liikennepäivässä 6.10.2020. Järjestimme webinaarissa paneelikeskustelun, jossa olivat esillä Liikenne12-suunnitelma, maakunnan valmisteilla oleva liikennejärjestelmäsuunnitelma sekä niiden välissä kuuden maakunnan yhteinen Länsi-Suomen liikennestrategia. 

Länsi-Suomen liikennestrategian tarkoitus on auttaa maakuntia ratkaisemaan kaikkia yhdessä koskettavia liikenteen kehittämiskysymyksiä. Samalla maakunnat voivat kertoa yhteisistä näkemyksistään valtakunnan liikennejärjestelmän laatimisen ja päivittämisen yhteydessä. Jo strategian laatimisprosessi on lisännyt tietoa ja ymmärrystä naapurimaakuntien tilanteesta ja tavoitteista. Liikenne 12-suunnitelmaan on kirjattu tavoite vuoropuhelusta maakuntien yhteenliittymien kanssa. Länsi-Suomen alue voisi olla hyvä ehdokas tuoksi keskusteluosapuoleksi. 

Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma vastaa tuleviin haasteisiin  

Maakuntatasoisesta liikennejärjestelmäsuunnittelusta vastaa lain mukaan maakuntaliitto. Suunnittelutyötä tehdään yhdessä ELY-keskuksen kanssa. Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma on suhteellisen tuore, sitä on päivitetty vuonna 2017. Maantielain muutoksen ja ilmastotavoitteiden muuttuminen nopeassa tahdissa ovat edellyttäneet myös maakunnan reagointia. Uusi päivitystyö on käynnissä ja sitä on tehty yhdessä kuntienedustajien, valtion viranomaisten sekä liikenteen yhteistyötahojen kanssa. Maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistä ohjaa maakunnan liikennejärjestelmätyöryhmä. Työtä on tehty mm. haastattelujen, seutukuntakohtaisten keskusteluiden sekä työpajojen avulla. Suunnitelma on nyt valmistumassa ja se lähetetään lausuntokierrokselle ensi helmi-maaliskuun aikana. 

Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteena on olla näkemys maakunnan liikennejärjestelmän tavoitetilasta sekä suunnitelma toimenpiteistä, joiden avulla tavoitteeseen päästään. Toisaalta sen tavoitteena on, että maakunnan liikenteellisestä asemasta johtuvat tarpeet otetaan huomioon valtakunnallisessa liikennejärjestelmän kehittämisessä. 

Näiden suunnitelmien lisäksi isommilla kaupungeilla tai kaupunkiseuduilla on vielä omat liikennejärjestelmäsuunnitelmansa. Kunnat ja seutukunnat laativat myös liikenneturvallisuussuunnitelmia ja voivat laatia esimerkiksi liikenneverkkoselvityksiä.  

On meillä melkoinen konserttitaltiointi. 

Teksti: Jani Palomäki

Scroll Up