Pohjalaismaakuntien ilmastotekoja yhdessä -seminaari järjestettiin jo kolmannen kerran Härmän kylpylässä Kauhavalla 25.10.2024. Tilaisuus keräsi noin seitsemänkymmentä osallistujaa paikan päälle Lakeussaliin. Tarjolla oli ajankohtaista tietoa ja mielenkiintoista keskustelua kuntien ilmastotyöhön liittyvistä teemoista. Tämän vuoden seminaarissa tuotiin esille luontokadon vaikutuksia ja luonnon monimuotoisuuden merkitystä yhteiskunnassa.
Luontokato on meidän ihmisten ongelma – me olemme saaneet sen aikaan, me kärsimme siitä ja me voimme myös tehdä sille jotakin. Erikoistutkija Milla Unkilan keynote-puheenvuoro käsitteli luonnon köyhtymistä yhteiskunnallisena ilmiönä, jonka ratkaisemiseen tarvitaan niin yksilöitä, yrityksiä kuin julkista päätöksentekoakin. Unkila vertasi luonnon kantokyvyn heikkenemistä Huojuva torni -peliin: montako palikkaa on mahdollista poistaa ennen kuin torni romahtaa? Viimeiset 150 vuotta on kehitetty aktiivisesti teknologioita, joilla palikoita poimitaan tornista mahdollisimman tehokkaasti.
Unkilan mukaan kestävän siirtymän yksi merkittävä este on johtajuuden puute. Tiettyyn pisteeseen saakka maataloustuottajat, yritykset ja kuluttajat voivat edistää kestävämpää tuotantoa ja kulutusta, mutta vastuuta ei voi sysätä kokonaan heille.
Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies ja maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteeri Antonia Husberg muistutti esityksessään siitä, että kaupunkien ja maaseutualueiden välinen riippuvuussuhde, kuten ekosysteemipalvelut, ruoka, vesi ja energia, on korostunut kriisien myötä, mutta kuntien ja alueiden eriytymiskehitys jatkuu. Husbergin mukaan maaseutualueiden väliset keskinäiset erot ovat suurempia kuin maaseudun ja kaupunkien väliset erot. Paikallisten yhteisöjen tunnistaminen on tärkeää, jotta ympäristöoikeudenmukaisuus toteutuu.
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta oleellisina haavoittuvuustekijöinä Husberg mainitsi väestön ikääntymisen, rakennetun ympäristön ja infrastruktuurin kunnon sekä vesienhallintaan liittyvät haasteet. Keskilämpötilan nousu sekä lisääntyvät ja voimistuvat sään ääri-ilmiöt tuovat uusia haasteita ruuantuotannolle, vesienhallinnalle ja maaseudun elinvoimalle. Myös väestörakenteen muutos vaikuttaa sopeutumistoimien toteutukseen.
Tilaisuudessa nostettiin esiin, että valtioneuvoston ja poliittisten päättäjien tulisi edistää ilmastopolitiikkaa pitkäjänteisesti, jolloin olisi myös mahdollista saada aikaan aidosti vaikuttavia ja oikeudenmukaisia toimenpiteitä.
Teksti: Liisa-Maija Hurme