Päärata Helsingistä Oulun ja Lapin suuntaan on Suomen tärkein ja vilkkain rautatieyhteys. Sen keskivaiheilla, Tampereen ja Seinäjoen välillä, kulkee vuosittain noin 3,5 miljoonaa matkustajaa, mikä on enemmän kuin millään muulla yksiraiteisella rataosuudella maassa. Silti noin 140 kilometriä yhteydestä on edelleen yksiraiteista, mikä asettaa merkittäviä rajoitteita koko maan rautatieliikenteen kasvulle, täsmällisyydelle ja kehitykselle.
– Nopeus ja luotettavuus ovat rautatieliikenteen tärkeimmät kilpailuvaltit. Rataosuuden yksiraiteisuus aiheuttaa jatkuvaa ruuhkautumista ja häiriöherkkyyttä, sanoo Etelä-Pohjanmaan liiton suunnittelujohtaja Mari Pohjola.
Kasvava kysyntä törmää kapasiteetin rajoihin
Pohjolan mukaan liikenteen kasvu on ollut viime vuosina nopeaa ja trendi on selvä. Tampereen ja Seinäjoen välinen matkustajamäärä on kasvanut 27 prosenttia vuosina 2018–2023.
– Tämä on yksi Suomen vilkkaimmista väleistä, ja kysyntä kasvaa edelleen. Junaliikenteen kasvu ei voi jäädä kapasiteettipulan jalkoihin, ei ainakaan näin keskeisellä rataosalla, hän korostaa. Yhteys on paitsi matkustajaliikenteen myös teollisuuden näkökulmasta kriittinen. Se palvelee aikataulutettuja tavarakuljetuksia pohjoisen ja etelän välillä.
Seinäjoki–Tampere-kaksoisraide on yksi Etelä-Pohjanmaan tärkeimmistä liikennehankkeista, ja sen hyödyt ulottuvat koko pääradan vaikutusalueelle.
– Tämä ei ole pelkästään alueellinen kysymys. Kaksoisraide hyödyttäisi koko maata, sillä se parantaisi liikenteen sujuvuutta myös eteläisen Suomen vilkkailla rataosuuksilla ja lisäisi koko pohjoisen Suomen saavutettavuutta sekä pääradan toimintavarmuutta, Pohjola painottaa.
Kaksoisraiteella voidaan lisätä vuoroja, nostaa junien nopeuksia ja ennen kaikkea parantaa luotettavuutta. Se toisi myös lisää joustavuutta tilanteisiin, joissa liikenteessä tapahtuu häiriöitä.
Yleissuunnittelu seuraavana vaiheena
Hankkeen edistäminen on vuosikymmenten mittainen prosessi, mutta seuraava askel on jo käsillä. Etelä-Pohjanmaan liitto on selvittänyt yhdessä Sweco Finland Oy:n kanssa kaksoisraiteen yleissuunnittelun ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) toteutusta ja kustannuksia.
– Yleissuunnitteluvaiheen kokonaiskustannusarvio on noin 12 miljoonaa euroa. Nyt tarvitaan tahtoa ja päätöksiä, jotta tämä vaihe saadaan käynnistettyä, Pohjola sanoo.
Suomen nykyinen hallitus on jo panostanut saavutettavuuteen, ja seuraava hallituskausi tarjoaa uuden mahdollisuuden vahvistaa päärataa erityisesti sen keskiosalta.
– Nopeasti toteutettavat pääratainvestoinnit edistävät paitsi liikenteen sujuvuutta mutta myös taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä, Pohjola kiteyttää.