Suomen päärata merkittäväksi myös Euroopan laajuisessa junaliikenteessä

Pääradan reitti Suomen kartalla. Kuvassa mainitut reitin varrella olevat suurimmat kaupungit: Helsinki, Hämeenlinna, Tampere, Jyväskylä, Rauma, Pori, Seinäjoki, Vaasa, Oulu, Rovaniemi, Tornio. Lisäksi muutamia pienempiä paikkoja on merkitty vain merkitsemällä paikka pisteellä. Helsingin alapuolelta lähtee keski-Euroopan suuntaan nuoli, jonka yhteydessä lukee ”Euroopan liikenneverkko (TEN-T).

Helsingistä Tampereen, Seinäjoen ja Oulun kautta Tornioon kulkeva Suomen rautatieverkon päälinja eli päärata vaikuttaa suuresti liikenteen sujuvuuteen koko maassa. Nyt siitä on tulossa myös kansainvälisesti merkittävämpi.

Eurooppaan on parhaillaan rakenteilla Euroopan laajuinen liikenneverkosto (Trans-European Transport Networks, TEN-T), joka parantaa yhteyksiä alueen rautateiden, lentoasemien, teiden ja vesiväylien välillä.

Ydinverkkoon (core network) kuulunut Suomen päärata on kesällä 2021 nostettu TEN-T-ydinverkkokäytäväksi (core network corridor). Päärata muodostaa nyt ydinverkkokäytäväyhteyden Ruotsin ja Baltian rataverkon kautta manner-Eurooppaan.

− Ydinverkkostatus tuo Suomen aivan uudella tavalla esiin Euroopan liikennöintikartalla ja kasvattaa myös mahdollisuuksia saada EU-rahoitusta suomalaisten rautateiden kehittämiseen, kertoo Etelä-Pohjanmaan liiton suunnittelujohtaja Antti Saartenoja.

Grafiikkakuva: Heli Kaarre/Pirkanmaan liitto

Digitaalisuus ja ekologisuus vahvasti esillä rautateiden kehittämisessä

Suomessa on parhaillaan käynnissä kunnianhimoinen Digirata-hanke, jossa junien kulkua ohjaava järjestelmä digitalisoidaan. Tavoitteena on ottaa vuoteen 2040 mennessä käyttöön EU:n kehittämä ERTMS-järjestelmä (European Rail Traffic Management System). Järjestelmä on yleistymässä Euroopassa, ja sen on tarkoitus helpottaa myös rajat ylittävää liikennettä.

− Digitaalisen järjestelmän myötä voidaan pienentää junien kulkuvälejä, jolloin raiteille mahtuu kerralla nykyistä enemmän liikennettä. Tavalliselle matkustajalle tämä tulee näkymään jouhevampana matkantekona turhien pysähdysten vähentyessä, avaa Saartenoja uuden kulunvalvontajärjestelmän hyötyjä matkustajille.

Suuremmat liikennemäärät mahdollistava järjestelmä vastaa myös ilmastotavoitteisiin. Junaliikenteen kattavampi osuus liikennemarkkinoilla laskisi liikenteen päästöjä huomattavasti.

Kuvassa on kaksi VR:n valkovihreää junaa Seinäjoen rautatieasemalla. Junien taustalla on sininen ja osittainen pilvinen taivas.

Tulevaisuuden kehitysmahdollisuuksia Etelä-Pohjanmaalla

Yksi Etelä-Pohjanmaan raideliikennettä hyödyttävä tulevaisuuden mahdollisuus on Tampere-Seinäjoki-ratavälin kaksiraiteistaminen. Tampere−Seinäjoki-väli on tällä hetkellä pääradan vilkkain yksiraiteinen osuus, ja kaksi raidetta nopeuttaisivat matkantekoa sekä vähentäisivät liikennehäiriöitä. Tampere-Seinäjoki-välin kaksiraiteistamisen kannalta saatiin hyviä uutisia heinäkuussa, kun yhteysvälin Tampere-Oulu kehittämissuunnitteluun myönnettiin EU:n tukea 2,5 miljoonaa euroa eli puolet kyseisen hankkeen suunnittelukustannuksista. Suunnittelurahalla on aloitettu mm. Lielahti-Lakiala-välin kaksoisraiteen yleissuunnittelu.

Lisäksi maakunnan liikenneasiantuntijat tekevät liikenne- ja viestintäministeriön suuntaan vaikuttamistyötä sen eteen, että Seinäjokea ehdotettaisiin EU:lle TEN-T-verkon kaupunkisolmuksi (urban node) eli eri liikennevälineitä ja yhteysvälejä yhdistäväksi liikennekeskukseksi.

− Status kaupunkisolmuna toisi Seinäjoelle lisää näkyvyyttä EU-alueella sekä rahoitusmahdollisuuksia liikenneinfran parantamiseen. Lisäksi kaupunkisolmut ovat varmasti vahvoilla yritysten miettiessä uusia toimipaikkoja, kertoo Etelä-Pohjanmaan liiton suunnitteluinsinööri Jani Palomäki.