Viime vuosien ajan maakuntien ja ministeriöiden välistä vuorovaikutusta on pyritty tiivistämään. Useaan otteeseen on kokeilunomaisesti käyty keskusteluja maakuntien toimijoiden ja ministeriöiden välillä aluekehityksen suunnasta, tilannekuvasta ja kehittämistoiminnan painopisteistä. Ensimmäiset lakisääteiset aluekehittämiskeskustelut käytiin Etelä-Pohjanmaan osalta 14.2.2022, ja jatkossa keskustelu tullaan järjestämään vuosittain.
Lähtökohtana koko prosessille on tilannekuvan kirkastaminen. Suomen tai kuntien tilanne voi näyttää aluetasolla hyvin erilaiselta kuin etelän ministeriöissä. Meidän taas on tiedostettava, että kaikki viisaus ei asu täällä maakunnassa, vaan ulkopuoliset näkemykset ja sparraus ovat arvokkaita. Meille itsestään selvät asiat voivat näyttäytyä toisille täysin poikkeuksellisina tai meiltä on voinut jäädä huomaamatta vahvistuvia hiljaisia signaaleja mahdollisista muutostrendeistä. Aineistoa kerätään laajasti sekä valtioneuvostossa että alueilla maakuntien liittojen johdolla, mikä jo itsessään mahdollistaa näkökulmien laajentamisen puolin ja toisin.
Maakunnat voivat tuoda keskustelujen asialistalle alueiden kehityksen kannalta ajankohtaisia ja eri hallinnonaloja koskevia teemoja ja ilmiöitä, jotka perustuvat mahdollisimman ajankohtaiseen tilannekuvaan. Etelä-Pohjanmaalta nostettiin kolme kärkiteemaa, jotka käsittelivät osaavan työvoiman saatavuutta, TKI-toimintaa ja digitalisaatiota sekä ruoka-alan kehittämistä.
Mukana keskusteluissa oli Etelä-Pohjanmaan kehittäjiä, edustajia tutkimus- ja koulutusorganisaatioista sekä lähes kaikista ministeriöistä. Keskusteluissa haettiin yhdessä ratkaisuja teemoissa esiin nostettuihin haasteisiin.
Etelä-Pohjanmaan keskusteluteemat 2022
Osaavan työvoiman saatavuus ja työvoiman alueellinen liikkuvuus Etelä-Pohjanmaalla
Etelä-Pohjanmaalla työllisyysaste on ollut maan parhaimpien joukossa jo vuosia ja työttömyys lähestyy historiallisen alhaisia lukemia. Etelä-Pohjanmaan työvoimarakenne ei kykene vastaamaan työelämän tarpeisiin. Samaan aikaan pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut ja nuorisotyöttömyys on yhä vakava huoli. Etelä-Pohjanmaalla on löydettävä ratkaisuja mm. kohtaanto-ongelmaan, työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton lisäämiseen sekä yritysten rekrytointiongelmien taklaamiseen. Valtion puolelta tarvitaan tukea lupakäytäntöjen ja rekrytointiprosessien sujuvoittamiseen. Lisäksi on panostettava osatyökyisten ja heikommassa asemassa olevien saamisessa mukaan työelämään.
Etelä-Pohjanmaan TKI-toiminnan ja digitalisaation tasokorotus
TKI-toiminnan, digitalisaation ja koulutustason osalta Etelä-Pohjanmaalla on huomattava takamatka muihin maakuntiin. Julkiset TKI-panostukset ovat maan matalimmat, ja korkeakoulutuksen nykyiset resurssit ovat selvästi alimitoitetut suhteessa väestöön ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Etelä-Pohjanmaalla on selkeästi kaikkein pienin korkeakoulujen sisäänottomäärä suhteessa 15-24-vuotiaiden ikäluokkaan. Maakunnassa tarvitaan panostuksia elinkeinoelämän monipuolistamiseen, luoville aloille ja digitalisaation hyödyntämiseen. Erityisesti on vahvistettava osaamistasoa ja innovaatiokyvykkyyttä.
Ruokamaakunnan ilmastoviisaat ratkaisut
Etelä-Pohjanmaa on Suomen ruokamaakunta, ja maatalouden merkitys on Etelä-Pohjanmaalla maakunnista kaikkein suurin. Tällä hetkellä maatalouden kannattavuuskriisi on kärjistymässä ja energian hinta ja kustannusten kasvu rapauttavat meille elintärkeän alan tulevaisuutta
Keskusteluissa tuotiin esiin mm. maatalouden kannattavuuden ja tuottavuuden kasvattamisen tärkeyttä sekä Etelä-Pohjanmaan potentiaalia ja mahdollisuuksia kansainvälisesti merkittävän ruoka-alan osaamiskeskittymän rakentamisessa. Lisäksi korostettiin tarvetta vahvistaa tutkimustietoa maatalouden hiilipäästöistä, hiilen sidonnasta ja maatalouden kulutusperusteisten päästöjen laskennasta.
vuosipäästöt Alueellinen laskenta
Teksti: Miika Laurila