Maakunnan liitossa tehdään yhteistyökumppaneiden kanssa vahvaa edunvalvontatyötä. Se, miten isoja kaloja napataan, on riippuvaista siitä, miten hyvin maakunta kykenee soutamaan samaan suuntaan. Meillä Etelä-Pohjanmaalla on paljon tavoitteita ja vaatimuksia valtiolle, mutta harvoin katsotaan, mitä olemme edunvalvonnalla saaneet aikaan. Haluan suoda edunvalvonnan onnistumisille tämän kirjoituksen.
Kehittäminen, innovaatiot ja osaaminen
Maakunnassa on tämän vuosikymmenen ajan käytössä ennätysmäärä aluekehittämisresursseja yrityksille, kunnille sekä koulutus- ja kehittämistoimijoille. Etelä-Pohjanmaan maakunta onnistui yli kolminkertaistamaan Etelä-Pohjanmaalle kohdentuvan alue- ja rakennepolitiikan rahoituksen. Tämä on vaatinut liitossa asiantuntijoiden taustavalmisteluja, tiedontuotantoa ja lobbareiden lobbausta. Meillä on nyt huikeat 112 miljoonaa käytössä. Osana alue- ja rakennepolitiikan kokonaisuutta Etelä-Pohjanmaa onnistui pääsemään mukaan oikeudenmukaisen siirtymän rahoitusalueeksi, mikä tarkoittaa erityistä tukea turvetuotannon vähenemisen johdosta syntyviin aluetaloudellisiin haittavaikutuksiin. Euroopan komission alkuperäisen ehdotuksen mukaan Etelä-Pohjanmaa ei olisi ollut tässä mukana, vaan kohdealue rahastolle olisi ollut Itä- ja Pohjois-Suomi. Pelkästään tämän rahoituksen osuus on yli 40 miljoonaa euroa. Lisäksi reuna-alueidemme kannalta merkittävää oli saada Järviseudun ja Kuusiokuntien seutukunnat nostetuksi korkeamman yritysten investointituen alueiksi.
Koulutus ja osaaminen ovat liikennehankkeiden rinnalla edunvalvonnan prioriteeteissa korkealla. Pääkorkeakoulumme Seinäjoen ammattikorkeakoulu on saanut 120 uutta aloituspaikkaa vuosina 2020 ja 2021. Ammattikorkeakoulumme on onnistunut saamaan tieto- ja viestintätekniikan uuden koulutusvastuun, mutta rahoitus siihen on tullut vain yhdelle vuodelle. Korkeakoulutuksen saralla maakunnan tavoitteet ovat korkealla. Seinäjoen ammattikorkeakoulun kokoa tulee merkittävästi kasvattaa sekä saada maakuntaan pitkäjänteistä yliopistotasoista korkeakoulutustarjontaa. Merkityksellinen onnistuminen on ollut Seinäjoen yliopistokeskuksen saama reilun puolen miljoonan euron lisärahoitus. Olemme maakuntana tukeneet myös Sedun luonnonvarakoulutuksen saamista ja tässä onnistuttiin.
Maakuntien liitot ovat esittäneet vahvan toiveen päästä mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön tulossopimusprosesseihin, ja tämä toteutui tämän vuoden syksyllä ensimmäisen kerran. Osaamisen ennakointia tehdään poikkeuksellisen vahvasti yhdessä maakuntien sekä opetushallituksen ja jatkuvan oppimisen palvelukeskuksen kanssa. Myötävaikutimme myös vahvasti kulttuurihyvinvoinnin läänintaiteilijan sijoittumiseen alueellemme vuonna 2021. Taiteen edistämiskeskuksessa työskentelevä läänintaiteilija kehittää monistettavaa mallia juuri Etelä-Pohjanmaalla. Osaamista ja innovaatioita vahvistaa myös maakunnan keskuskaupungin, Seinäjoen, pääseminen mukaan kaupunkikehittämisen ja ekosysteemisopimusmenettelyn piiriin. Alun perin tämä menettely oli osoitettu vain yliopistokaupungeille. Kysymys on paitsi rahoituksesta, myös suorasta neuvottelumenettelyä valtion kanssa.
Alueiden käyttö ja liikenne
Liikenne- ja infrahankkeet ovat maakunnan liiton keskeisin edunvalvonnan kohde. Olemme Etelä-Pohjanmaalla useiden ihmisten yhteistyössä onnistuneet saamaan alkuun valtatien 19 kehittämisen eli 25 miljoonan euron määrärahan Lapuan ja Nurmon ohituskaistoihin sekä Atrian eritasoliittymään. Maakunnasta lyödään painetta jatkuvasti seuraavien kohteiden eli Tepon risteyksen ja Kivisaari–Atria-välin toteuttamiselle ja edelleen koko Seinäjoki-Lapua -välin 4-kaistaistamiselle. Hankkeista parhaimmassa tilanteessa ovat Jalasjärven hankkeet (vt19/vt3 -risteys ja vt3-ohituskaistat) ollen toteutusvalmiina Väyläviraston investointiohjelman korissa 1A eli prioriteeteissa korkeimmalla tasolla. Valtatien 3, Suomen ruokatien ja viennin valtaväylän kehittämistä edistetään maakuntien yhteistyössä. Yhteistyöllä saatiin liikkeelle maakuntamme saavutettavuuteen suuresti vaikuttava Hämeenkyrönväylä.
Liikennehankkeiden suunnitteluvalmiuden kohottaminen on iso juttu. Siinä on edistytty Etelä-Pohjanmaalla hyvin. Valtatie 19 Seinäjoki – Lapua 2+2-tiesuunnittelun toinen vaihe on käynnissä. Samoin kantatien 67 Ilmajoki–Seinäjoki-välin yleissuunnittelu on käynnissä.
Yhteydet itään ja länteen ovat vahvasti Etelä-Pohjanmaan liiton agendalla. Olemme maakuntana onnistuneet valtatien 18 kehittämisessä monin eri tavoin. Halkosaaren eritasoliittymän, Välimaa–Kiikku parantamisen ja ohituskaistojen tiesuunnittelu on käynnistymässä. Valtatiellä on käynnissä tai käynnistymässä useita esisuunnittelutason hankkeita. Käynnistymässä on Seinäjoella kt 67 ja vt 19 välisen tieosan aluevaraussuunnitelman laadinta. Käynnissä on Seinäjoki – Alavuden Hakojärvi -pääsuuntaselvitys, samoin kuin hankearviointi välillä Alavus–Jyväskylä.
Tärkeitä parannettavia tieosuuksia on eri puolilla maakuntaa. Maantie 711 Alajärvi–Ruona-välin tiesuunnittelu on käynnistymässä vuonna 2023. Valtiovarainvaliokunta on linjannut vuosina 2020 ja 2021 välttämättömäksi toteutettavaksi hankkeeksi maantie 661 Päntäne–Isojoki. Tämän hankkeen tulee saada eduskunnan tahdon mukainen rahoitus.
Päärata on koko Suomen infraverkoston selkäranka. Pitkäjänteisen maakuntien yhteisen vaikuttamistyön tuloksena päärata nostettiin eurooppalaiseksi TEN-T-ydinverkkokäytäväksi. Olemme nyt keskeisen verkon varrella, minkä tuoma status mahdollistaa mm. EU-rahoituksen saamisen liikenne- ja logistiikkahankkeille. Ensimmäisinä tuloksina EU-tukia saatiin juuri käynnistyneeseen Lielahti–Lakialan kaksoisraiteen sekä Vahojärven kohtauspaikan suunnitteluun. Päätavoite on saada kaksoisraiteen suunnittelu koko välillä Seinäjoki–Tampere Väyläviraston suunnitteluohjelmaan. Vaasan radan nopeudennoston ratasuunnittelu on käynnissä ja valmistuu ensi vuonna. Seinäjoen raakapuuterminaalin suunnittelu valmis ja sen toteutukselle on rahoitus olemassa. Seinäjoki–Jyväskylä-radan henkilöliikenne on turvattu 2029 saakka.
Laajalla maakuntarajat ylittävällä yhteistyöllä on onnistuttu Suupohjan radan rahoituksen saamisessa. Budjettiriihessä päätettiin osoittaa 3,5 miljoonaa euroa radan kunnossapitoon ja 0,3 miljoonaa suunnitteluun. Radan puolesta toimiva Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistys oli hyvä toimija kokoamaan voimia.
Pieniä, mutta sitäkin merkittävämpiä parannushankkeita on saatu valtion budjettiin. Näistä esimerkkinä lähes puolen miljoonan euron rahoitus valtatielle 3 Juustoportin liittymään sekä 400 000 euron suuruinen rahoitus Kiikerinkyläntien parantamiseen.
Maakunta on vaikuttanut vihreän siirtymän investointien luvituksen sujuvoittamiseen, mikä etenee kokeilun luontoisesti vuosina 2023-2026 sekä hallintotuomioistuinten resursseihin, jotta kaavojen valitusprosessit eivät kestäisi vuosikausia. Maakunnan liitto on vahvasti vaikuttanut maankäyttö- ja rakennuslakiin siten, että toimivaa systeemiä ei ole syytä monimutkaistaa.
Huh, aikamoinen lista onnistumisia takana, eikä lista ei ole kattava. Jonkinlaisen läpileikkauksen se kuitenkin antaa muutamalta takavuodelta siitä, miten maakunnan edunvalvonnassa on onnistuttu. Työtä tekee isolla vaihteella Etelä-Pohjanmaan liiton asiantunteva henkilökunta ja päätöksentekijät sekä alueemme kansanedustajat ja kunnat. Edunvalvontatyötä liitossa tehdään yhteistyössä kuntien sekä koulutus- ja kehittämistoimijoiden kanssa. Teemme lausuntoja ja kannanottoja sekä olemme mukana kuulemisissa, valiokuntavieraina ja useissa maakuntarajat ylittävissä edunvalvontaryhmissä. Kutsumme tapaamisiin ministereitä, poliitikkoja ja virkamiehiä sekä pidämme monipuolisesti yllä yhteiskunnallista keskustelua.
Heli Seppelvirta
maakuntajohtaja