Hanke ja strategia: kirosanoista kivasanoiksi


Susanna Oversteyns.

“Joo, totta kai kirjoitan strategioiden merkityksestä hanketyössä”, vastasin, kun Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuuritiimistä pyydettiin aiheesta blogikirjoitusta. Venytin ja vanutin aloitusta. Voi, miten tuskaista. Voi, miten epäkiinnostavaa. Siis lukijan kannalta. Itsehän lähes hehkun, kun saan jutella hankkeiden suunnittelusta ja toteutuksesta. Lukija, soitellaan ja tavataan, jos aihe kiinnostaa. Saan puhelimessa ja kasvomaskin takaa kerrottua paljon enemmän, kuin mihin tämä muutaman tuhannen merkin blogipostaus taipuu.

Mutta asiaan: aloitin työt Lapuan kulttuuripalveluilla alkuvuodesta 2015. Tehtäväni oli suunnitella Leader-rahoitteinen hanke tukemaan luovan alan yrittäjien toimintaa. Ensimmäisenä tartuin Aisaparin Merkki päällä -strategiaan sekä Etelä-Pohjanmaan liiton silloiseen kulttuuristrategiaan. Apuna oli myös Lapuan kaupungin oma strategia sekä oma pitkäaikainen taustani luovan alan yrittäjänä.

Viimeisen seitsemän vuoden aikana olen tukeutunut useampaan strategiaan ja niistä on tullut minulle nerokas arkipäivän työkalu. Mutta tiedän, että monelle sana “strategia” nostattaa niskakarvat pystyyn.

Strategia-sana tulee kreikan kielen sanasta “strategos”, joka taas tarkoittaa sodan johtamisen taitoa. Sodankäynnin suunnittelusta tuo sana on hiljalleen levinnyt merkitsemään kilpailun voittamista ja myöhemmin myös suunnitelmaa, jolla aiotaan päästä haluttuun päämäärään.

Tuota taustaa ajatellen ei ole ihme, että pelkkä sanan kuuleminen saattaa sapettaa. Sana strategia voi kalskahtaa omasta työstä irralliselta, yleiseltä sanahelinältä tai liian yksityiskohtaiselta kiemuralta, josta eksyy heti ensimmäisessä lauseessa ilman pienintäkään toivoa maaliin pääsystä. Hyvin tehty strategia on kuitenkin mielenkiintoinen kartta ja oiva työkalu, jonka avulla me kulttuurialan työmyyrätkin voimme edetä ja saavuttaa halutun määränpään.

Samaan kirosanakastiin uppoaa myös sana “hanke”. Olen kuullut ohjeita, okei, itse asiassa annan itsekin ohjeita tähän tapaan: “älä käytä hanke-sanaa markkinoinnissa”. Ohjeistan noin siitäkin huolimatta, että h-sana on antanut minulle leipää pöytään ja tuonut työyksikölleni, Lapuan kaupungin kulttuuripalveluille tuhansia, kymmeniätuhansia, jopa satojatuhansia euroja.

Noiden eurojen avulla olemme kokeilleet, kouluttaneet, toteuttaneet, opettaneet ja oppineet – mutta myös epäonnistuneet (ilman suurempaa riskiä). Olemme saavuttaneet läjäpäin uusia asioita ja toimintatapoja, joista emme olisi ilman hankerahoitusta voineet edes haaveilla.

Annan esimerkin: ensitöikseni Lapuan kaupungilla, vuonna 2015, kirjoitin eri strategioiden pohjalta Luovuudella lujemmaksi -hankkeen, jota Leader Aisapari rahoitti 120 000 eurolla. Tuon hankkeen avulla koulutettiin luovan alan yrittäjiä Aisaparin alueella (Alajärvi, Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi, Lapua, Vimpeli), pilotoitiin menestyksekäs taiteilijaresidenssikokeilu ja matkustettiin Italiaan tutustumaan paitsi upeisiin maisemiin ja kulttuuriin myös hakemaan oppia huikeilta luovan alan yrittäjiltä ja taiteilijoilta. Tuon hankkeen ansioista meillä Lapualla on vielä tänäkin päivänä upea taiteilijayhteisö, tuloja ja elämyksiä tuottava taiteilijaresidenssi, vahvempia yrittäjiä, jopa uusia yrittäjiä ja taustalla upeita kokemuksia ja ahaa-elämyksiä.

Hankkeilla ja strategioilla on sama päämäärä: niiden tarkoitus on vahvistaa, kehittää ja luoda uutta. Parhaiten nuo tavoitteet saadaan käytäntöön, jos mukana on useampi kanssakulkija; sen takia kaivan yhä uudestaan esiin strategisia yhtäläisyyksiä ja suuntaviivoja hahmottaakseni ajatuksen siitä, millaiseen suuntaan kehitystä halutaan ohjata niin Lapualla, Aisaparin alueella kuin Etelä-Pohjanmaallakin.

Viimeisen seitsemän vuoden aikana olen kirjoittanut valtavan määrän hankkeita, apuraha- ja avustusanomuksia, joista osa on hylätty ja osa hyväksytty. Näitä hakemuksia en ole koskaan kirjoittanut yksin: kirjoitan aina tarvittaviin strategioihin nojaten ja muiden mielipiteitä ja ajatuksia kuunnellen. Vaikka saatan kieltää hanke-sanan käytön markkinoinnissa, haluaisin omalta osaltani olla luomassa sekä hanke- että strategia-sanoille hieman positiivisempaa kaikua ilman, että ne ääneen lausuttuna rikkovat kuulijan tärykalvon.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Hankkeita ei kannata tehtailla ilmaisen rahan toivossa, vaan tarpeeseen. Ja kun hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen panostaa, on lopputulos usein upea ja elinvoimainen myös hankeajan päätyttyä.

Susanna Oversteyns

Kirjoittaja on Lapuan kaupungin kulttuuripäällikkö, joka pitää poneista ja kulttuurialaa edistävistä hankkeista sekä hyvin tehdyistä strategioista.