Pohjalaismaakuntien yhteisessä Ilmastotekoja yhdessä -seminaarissa kuultiin ajankohtaista tietoa ja mielenkiintoista keskustelua kuntien ilmastotyöhön liittyvistä teemoista. Härmän kylpylässä 7.10. pidetyssä tapahtumassa oli ohjelmassa mukana monipuolinen edustus alansa huippuasiantuntijoita. Seminaari oli tarkoitettu erityisesti kunnissa työskenteleville ja vaikuttaville. Paikalla oli noin sata osallistujaa yli 20 kunnasta. Tapahtumaa tukivat käynnissä olevat maakuntien liittojen ilmastohankkeet, joihin on saatu ympäristöministeriön avustusta. Maakuntien liittojen lisäksi tilaisuutta oli järjestämässä pohjalaismaakuntien ELY-keskukset.
Tilaisuuden videotervehdyksellä avannut maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen piti ongelmana maatalouden liiallista riippuvuutta fossiilisista energialähteistä. Kurvinen totesi, että tulevaisuudessa meidän tulee tukea siirtymistä koneissa ja kuivureissa uusiutuviin polttoaineisiin sekä pyrkiä vahvistamaan perinteistä ravinnekiertoa. Kurvinen toi myös esille, että maatalouden ilmastofiksuja ratkaisuja voidaan tehdä samaan aikaan kannattavuuden ja tuottavuuden vahvistamisen kanssa. Kurvisen mukaan keskeisessä roolissa ilmastotyössä ovat kunnat ja maakunnat, tehtävinään esimerkiksi kaavoitus ja kunnallisten ilmasto-ohjelmien tekeminen. Kurvinen korosti, että suunnitelmissa tulee huomioida yritystoiminnan, elinkeinojen ja maaseutumaisen elämäntavan sovittaminen ilmastofiksumpiin ratkaisuihin.
Pääpuhujana Unesco professori, tulevaisuudentutkija Markku Wilenius
Wilenius kertoi globaalista näkökulmasta kiihtyvästä ilmastonmuutoksesta ja siitä, miksi irtikytkentä fossiilisesta energiantuotannosta on tehtävä heti. Edelleen 80 % energiasta tuotetaan fossiilisista lähteistä. Uusiutuvien energialähteiden lisäksi keskeistä ilmastonmuutoksen torjunnassa on maatalouden siirtyminen hiiltä sitovaksi sekä metsittäminen.
Wilenius kertoi hiilinielujen merkityksestä ja puhuessaan havainnollisti, kuinka maapallo hengittää hiilinielujen avulla. Päästöjen leikkaus ei vielä tuo hiilidioksidipitoisuutta alas, vaan tarvitaan myös hiilenkierron systeemistä tarkastelua ja hiilensitomista maaperään. Hiilinielut eivät Wileniuksen mukaan ole vielä riittävästi mukana ilmastopolitiikassa. Globaalisti katsottuna teollinen maatalous on hävittänyt elävää maaperää. Wileniuksen mukaan hiiltä sitovilla viljelytekniikoilla voitaisiin myös parantaa maatalouden tuottavuutta ja kannattavuutta. Boreaaliset metsät ovat myös merkittävä osa globaalia metsävarantoa, mutta metsien roolin ymmärtämisessä ollaan Wileniuksen mukaan vielä alussa. Wilenius näkee biotalouden uutena talouden muotona öljyn jälkeen. Paikallisesti hän kannusti mm. alueen vahvuuksiin keskittymistä, pohjalaisen yrittäjyyden hyödyntämistä sekä resurssien yhdistämistä.
Tarvitaan ilmastotyöhön sitoutunut organisaatio
Suomen Kiertovoima ry:n toimitusjohtaja Jutta Laine-Ylijoen esityksessä saimme kuulla, miten kunnissa voidaan tehdä vaikuttavaa ilmastotyötä. Kuntien päästöjen vähentämisessä isossa roolissa ovat hankinnat ja investoinnit. Etenkin rakentamisen hankinnat ovat olennaisia. Kaikki rakentaminen aiheuttaa päästöjä, jolloin päätöksenteossa keskeistä on tarveharkinta ja tarpeenmukaisuus. Elinkaariajattelussa on tärkeää myös suunnittelu ja vaikutustenarviointi, joka määrittää 80 % elinkaaren aikaisista kokonaisvaikutuksista. Laine-Ylijoki antoi neuvoksi ilmastotyön onnistumiselle sitoutuneen organisaation, toimenpiteiden merkittävyyden ja toteuttamiskelpoisuuden sekä riittävät resurssit.
Ympäristöministeriön juristi Karin Cederlöf kertoi ilmastolain muuttamista koskevasta esityksestä, joka koskee kuntien ilmastosuunnitelmien laatimista. Ilmastolaki on astunut voimaan 1.7.2022 ja sen täydentämistä koskeva hallituksen esitys on ollut lausunnolla viime kesänä. Cederlöfin mukaan muutos astuisi voimaan 1.1.2023 ja velvoite alkaisi ensi valtuustokaudella. Ilmastosuunnitelma tulee huomioida kuntastrategiassa. Cederlöf kertoi, että Ympäristöministeriöltä on tulossa opas kunnille, jossa kerrotaan tarkemmin ilmastosuunnitelman laatimisesta. Oppaan on tarkoitus valmistua keväällä. Kunnat voivat myös hakea YM:ltä valtionavustusta ilmastosuunnitelman laatimisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi.
Pienetkin kunnat voivat tehdä paljon
Pietarsaaren kaupunkikehitysjohtaja Mika Hakosalon esityksessä kuultiin, miten pienikin kaupunki voi valmistautua vihreään energiasiirtymään ilman suuria rahallisia investointeja. Käytännön esimerkkinä Hakosalo kertoi Pietarsaaren reaaliaikaisen energiaoptimoinnin käyttöönotosta, jolla voidaan saada merkittävää energiansäästöä pienillä kustannuksilla. Käytännössä tämä tapahtuu automaatiojärjestelmiin asennettavilla IOT-roboteilla. Ne keräävät reaaliaikaisesti dataa, jota analysoidaan tietokoneiden ja keinoälyn avulla optimoiden kiinteistön energiankulutus. Jousto-ohjauksen avulla sähkönkulutus voidaan myös kohdentaa hetkiin, jolloin tuotannonpäästökertoimet ovat korkeat.
Hakosalo kannusti kuntia etsimään oman kokoisia ratkaisuja ja myös kertomaan ilmastoteoistaan, kuten erilaisten energiaratkaisuiden käyttöönotosta.
Uusi ilmastoseminaari ensi vuonna?
Tärkeimpänä antina päivästä jäi mielenkiintoisten esitysten ja keskustelujen lisäksi mahdollisuus tavata ihmisiä ja verkostoitua yhteisen teeman äärellä. Tapahtuma sai paljon kehuja osallistujilta. Iso kiitos kuuluu tietysti inspiroiville puhujille sekä tapahtuman juontajalle Jari Kolehmaiselle. Kiitos myös aktiiviselle yleisölle. Toiveissa on, että ilmastoseminaari toteutetaan myös ensi vuonna.
Liisa-Maija Hurme
projektipäällikkö, Etelä-Pohjanmaan kuntien ilmastotyön vauhdittaminen