Etelä-Pohjanmaa tavoittelee seuraavalta hallitukselta kasvua tukevia päätöksiä
Maakuntahallitus hyväksyi Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet vuosien 2027–2031 hallitusohjelmaan. Tavoitteilla haetaan ratkaisuja, jotka vahvistavat talouskasvua, työllisyyttä, huoltovarmuutta ja osaamista niin Etelä-Pohjanmaalla kuin koko Suomessa. Kokonaisuus rakentuu neljän teeman ympärille, jotka ovat: väylät, huoltovarmuus, elinkeinoelämän kasvu sekä osaaminen ja työvoima.
Etelä-Pohjanmaa tavoittelee muun muassa päätöstä Tampere–Seinäjoki-kaksoisraiteen suunnittelu- ja toteutuspaketista sekä valtatien 19 nelikaistaistamisesta Seinäjoen ja Lapuan välillä. Korkeakoulutuksen aloituspaikkoja halutaan suunnata nykyistä vahvemmin alueille, joilla niitä on vähiten suhteessa nuoriin ikäluokkiin. Lisäksi julkisia TKI-panostuksia esitetään kohdennettavaksi enemmän pk-yrityksille ja ammattikorkeakouluille.
– Etelä-Pohjanmaalla on paljon kasvun mahdollisuuksia. Nyt tarvitaan toimia, joilla alueen potentiaali saadaan täysimääräisesti käyttöön ja vauhditetaan samalla koko Suomen kasvua, maakuntahallituksen puheenjohtaja Janne Sankelo sanoo.
Hallitusohjelmavaikuttamista jatketaan aktiivisesti syksyn ja talven aikana yhdessä kuntien, korkeakoulutoimijoiden ja muiden kumppaneiden kanssa.
Tutustu hallitusohjelmatavoitteisiin (pdf)
Lisätietoja: maakuntajohtaja Heli Seppelvirta, p. 040 5294638, ja yhteyspäällikkö Miika Laurila, p. 040 6603733.
Uusi alueidenkäyttölaki voi hidastaa investointeja ja lisätä byrokratiaa
Etelä-Pohjanmaan liitto näkee hallituksen esityksessä uudeksi alueidenkäyttölaiksi useita ongelmia, jotka voivat hidastaa kaavoitusta ja investointien etenemistä. Liitto pitää hyvänä, että suomalaisen suunnittelujärjestelmän perusrakenne säilyy ja että lakiesitystä on aiemman lausuntopalautteen perusteella parannettu. Esitykseen tarvitaan kuitenkin vielä muutoksia, jotta kaavoitus säilyy sujuvana ja Suomi ennakoitavana investointiympäristönä.
Etelä-Pohjanmaan liitto on erityisen huolissaan maakuntakaavan aseman ja eri kaavatasojen työnjaon muuttumisesta. Liiton mukaan nykyinen järjestelmä, jossa suunnittelu tarkentuu maakuntakaavasta kuntien yksityiskohtaisempaan kaavoitukseen, toimii hyvin. Esitetyt muutokset voivat lisätä tulkinnanvaraisuutta ja valituksia sekä hidastaa hankkeiden etenemistä. Liitto pitää tärkeänä myös siirtymäsäännösten lisäämistä lakiin, jotta kunnille ja maakunnille jää aikaa päivittää voimassa olevat kaavat uuden lain mukaisiksi.
– Kaavoituksen pitäisi luoda investoinneille ennakoitava toimintaympäristö. Jos pelisäännöt muuttuvat tulkinnanvaraisemmiksi, vaikutus voi olla juuri päinvastainen kuin lakiuudistuksella tavoitellaan, toteaa maakuntajohtaja Heli Seppelvirta.
Lausunnossa nostetaan esiin myös kuntien työmäärän ja byrokratian mahdollinen kasvu sekä tuulivoiman etäisyyssääntelyyn ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen liittyvät ongelmat. Etelä-Pohjanmaan liiton mukaan lakiesitystä tulisi vielä muuttaa niin, että kaavoitus säilyy sujuvana ja ennakoitavana eikä uudistus tarpeettomasti hidasta investointien toteutumista.
Lisätietoja: suunnittelujohtaja Mari Pohjola, p. 040 4861 041.
Alueiden rooli tulevan EU-rahoituskauden valmistelussa ratkaistaan lähikuukausina
Tulevan EU-rahoituskauden 2028–2034 valmistelussa eletään alueiden vaikuttamisen kannalta tärkeää vaihetta. Suomen kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman (NRPP) lukurakenne ja hallinnointimallit ovat parhaillaan muodostumassa. Maakuntien liitot korostavat, että alueet pitää saada nopeasti ja aidosti mukaan valmisteluun ja aluekehittämiselle tulee varmistaa riittävä asema suunnitelman rakenteessa. Syksyn aikana tarkentuvat sekä suunnitelman sisältöteemat että alueiden osallistuminen varsinaiseen valmistelutyöhön.
Suomen kumppanuussuunnitelman valmistelua koordinoi valtiovarainministeriö. Valmisteluryhmän tehtävänä on laatia suunnitelma sekä sen toimeenpanon edellyttämä kansallinen hallintorakenne. Ensimmäisenä valmistellaan työsuunnitelma ja suunnitelman lukurakenne. Laajempaan valmisteluryhmään kutsutaan mukaan keskeisiä sidosryhmiä ja viranomaisia. Kumppanuussuunnitelman valmistelu jatkuu vuoden 2027 aikana yhteistyössä Euroopan komission kanssa.
Aluekehittämisen sisältöjä on jo valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriön ja maakuntien yhteistyönä. Tavoitteena on muodostaa aluekehittämisen osalta 4–6 niin sanottua kulmakivi-investointia eli laajoja temaattisia kehittämiskokonaisuuksia. Maakuntien liitot ovat valmistelleet työhön 13 kaikille maakunnille yhteistä toimenpide-ehdotusta. Maakuntien liitoilla on jatkossa keskeinen tehtävä tuoda kansalliseen valmisteluun alueiden kehittämistarpeita ja investointikokonaisuuksia.
Lisätietoja: maakuntajohtaja Heli Seppelvirta, puh. 040 5294 638, ja aluekehitysjohtaja Heli Rintala, puh. 0400 172 202.
Hankerahoituksella vauhtia puolustusteollisuuteen ja vihreään siirtymään
Kiinnostus Etelä-Pohjanmaan liiton myöntämää hankerahoitusta kohtaan on jatkunut vahvana. Kesällä päättyneissä hauissa saatiin ennätysmäärä hakemuksia. Innovatiivinen Suomi -teeman EAKR-hakuun jätettiin 30 hakemusta, joissa haettiin rahoitusta noin neljä miljoonaa euroa kahden miljoonan euron rahoituspotista. JTF-haussa 27 hakemuksella haettiin noin 3,5 miljoonaa euroa, kun jaossa oli noin kaksi miljoonaa euroa. Lisäksi avoinna oli Seinäjoen kaupungin ekosysteemisopimuksen toteuttamista koskeva hankehaku, johon niin ikään saatiin hakemuksia enemmän kuin rahoitusta oli varattuna. Hakemusten käsittely on käynnissä.
Vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla Etelä-Pohjanmaan liitto myönsi EAKR-tukea noin 2,1 miljoonaa euroa ja JTF-tukea noin 0,6 miljoonaa euroa. Rahoitetuissa hankkeissa kehitetään muun muassa puolustus- ja kaksikäyttöteollisuutta, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja vihreää siirtymää. Keskeisenä kohderyhmänä ovat maakunnan pk-yritykset.
– Hankkeissa tartutaan hyvin ajankohtaisiin kehittämistarpeisiin. Olennaista on, että rahoituksella syntyy uutta osaamista, yhteistyötä ja ratkaisuja, joista on hyötyä maakunnalle myös hankkeiden päättymisen jälkeen, Seppelvirta kertoo.
Koko nykyisen ohjelmakauden aikana Etelä-Pohjanmaan liitto on myöntänyt EAKR-rahoitusta noin 19,2 miljoonaa euroa ja JTF-rahoitusta noin 12,8 miljoonaa euroa. Käynnissä on 45 EAKR- ja noin 30 JTF-hankekokonaisuutta. Vuoden 2027 rahoitussuunnitelmat valmistellaan syksyn aikana.
Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Heli Rintala, puh. 0400 172 202.