Etelä-Pohjanmaan liitto pitää Väyläviraston ilmoitusta Suupohjan radan liikennöinnin kieltämisestä erittäin valitettavana. Etelä-Pohjanmaan liitto on vuosia pitänyt esillä sitä, että radan kunnossapitoa ei saa laiminlyödä. Kieltämisen perusteena olevien siltojen heikentyvä kunto on ollut kaikkien osapuolien tiedossa.
Hallituksen budjettiehdotuksen 15 miljoonan euron määräraha tulee todelliseen tarpeeseen. Rahoitus kuitenkin mahdollistaa siltojen suunnittelun aloittamisen vasta vuonna 2025. Nopeimmillaankin siltojen toteutus voi venyä vuoteen 2027, mikä aiheuttaa merkittävää haittaa alueen taloudelle, erityisesti puunkuljetuksille.
– Liikennöinnin kieltäminen tuli yllätyksenä ja ajoittuu juuri samoihin aikoihin Seinäjoen uuden raakapuun lastauspaikka käyttöönoton kanssa. Pidämme tärkeänä, että pahimmat turvallisuuspuutteet radalla korjataan ja liikennöinti voisi jatkua vaikkakin alennetuin nopeuksin. Turvallisuus on ensiarvoisen tärkeää ja siksi juuri nyt tulee saada rata liikenteelle soveltuvaan käyttöön, maakuntajohtaja Heli Seppelvirta sanoo.
Kriittisiä tieyhteyksiä parannettava
Niin kauan kuin liikennöinti Suupohjan radalla on keskeytyksissä, esimerkiksi raakapuu kuljetetaan Seinäjoen uuteen raakapuuterminaaliin kantatien 67 tai maantien 672 (Tokerotie) / valtatien 3 kautta. Molempiin yhteyksiin on nyt kiireesti panostettava. Panosten tulee näkyä sekä kunnossapidossa että kehittämisrahoituksessa.
Kantatiellä 67 on useita kohtia, jossa lisääntyvät puukuljetukset aiheuttavat haasteita liikenteen sujuvuudelle ja tulevat heikentämään liikenneturvallisuutta. Tällaisia kohtia ovat esimerkiksi ns. Siltalan risteys Ilmajoella sekä kantatien ja valtatien 3 molemmat liittymät Kurikassa.
Etelä-Pohjanmaan liiton 16.9. valtuuston käsittelyssä olevassa maakuntakaavaehdotuksessa maantie 672 luokitusta esitetään korotettavaksi kantatietasoiseksi. Kantatienä maantietä voitaisiin kehittää paremmin raskaan liikenteen tarpeet huomioiden.
– Kantatie 67 alueellisena valtaväylänä on kriittisen tärkeä yhteys Etelä-Pohjanmaan näkökulmasta. Koska se ei ole osa valtakunnallista pääväyläverkkoa, parantamisinvestoinneille tai edes niiden suunnittelulle on erittäin vaikea saada rahoitusta. Nyt rahoituksen saaminen tielle, jonka liikennemäärä ylittää useiden runsaasti rahoitettujen valtateiden liikennemäärät 30–60 prosentilla, olisi erittäin tärkeää, paaluttaa Maakuntainsinööri Jani Palomäki.
Lisätietoja:
Maakuntajohtaja Heli Seppelvirta, p. 040 5294 638
vs. Suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, p. 050 3479 845