Alueiden kehittämistarpeet on huomioitava EU-rahoituksen kohdentamisessa
Tulevan EU-ohjelmakauden 2028–2034 valmistelussa on tapahtumassa merkittävä muutos: aluekehittämisrahoitusta tarkastellaan jatkossa osana laajempaa kansallista rahoituskokonaisuutta, ja sen käyttöä halutaan keskittää aiempaa harvempiin, suuriin strategisiin kokonaisuuksiin. Maakuntien näkökulmasta huolena on, jääkö alueiden omista tarpeista lähtevälle kehittämiselle riittävästi tilaa.
Suomen arvioitu osuus EU:n uudesta kumppanuusrahastosta on tämänhetkisessä neuvottelutilanteessa noin 8,6 miljardia euroa. Tästä noin 2,6 miljardia euroa olisi yleisrahoitusta, johon myös aluekehittäminen sisältyy. Muu rahoitus kohdistuisi pääosin maatalouden tulotukeen ja sisäasioihin sekä sosiaalisen ilmastorahaston toimiin. Rahoituksen lopullinen määrä ja jakautuminen ovat vielä avoinna.
Suomen kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman valmistelu on edennyt uuteen vaiheeseen. Lokakuun alussa kokoontunut laajennettu valmisteluryhmä käsitteli suunnitelman alustavaa rakennetta, joka jakautuu viiteen teemaan. Niissä painottuvat muun muassa puhdas siirtymä, maa- ja kalatalous, tutkimus- ja innovaatiotoiminta, pk-yritysten kehittäminen sekä turvallisuus ja puolustus. Teemojen tarkempi valmistelu käynnistyy lokakuussa alatyöryhmissä.
– Maakuntahallitusten puheenjohtajat Suomessa korostavat, että maakuntien liittojen alueellinen asiantuntemus ja kokemus EU-rahoituksen käytöstä on otettava vahvasti mukaan sekä suunnitteluun että toimeenpanoon. Tavoitteena on varmistaa, että EU-rahoitus tukee kasvua koko Suomessa eikä aluekehittämisen näkökulma jää kansallisten painopisteiden varjoon, maakuntahallituksen puheenjohtaja Janne Sankelo toteaa.
Maakuntien liitot ovat toimittaneet valtion keskeisille päättäjille konkreettisia esimerkkejä EU:n aluekehitysrahoituksella saavutetuista tuloksista. Vaikuttamistyö jatkuu syksyn aikana, ja Etelä-Pohjanmaalla suunnitellaan omaa sidosryhmätilaisuutta loppusyksylle. Suomen kumppanuussuunnitelman luonnos viimeistellään kevään 2027 eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen johdolla.
Lisätietoja: maakuntajohtaja Heli Seppelvirta, puh. 040 5294 638 ja aluekehitysjohtaja Heli Rintala, puh. 0400 172 202.
Interreg-ohjelmat ja uusi kilpailukykyrahasto avaavat mahdollisuuksia Etelä-Pohjanmaalle
EU uudistaa kansainväliseen yhteistyöhön ja kilpailukyvyn parantamiseen tarkoitettuja rahoitusohjelmiaan vuosille 2028–2034. Tavoitteena on tehdä EU-rahoituksen hakemisesta ja käytöstä nykyistä yksinkertaisempaa yhdistämällä useita erillisiä ohjelmia suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Samalla rahoitusta sidotaan entistä enemmän siihen, miten hankkeille asetetut tavoitteet saavutetaan.
Euroopan alueiden välistä yhteistyötä rahoittavat 87 Interreg-ohjelmaa kootaan yhden ohjelman alle. Etelä-Pohjanmaan kannalta tärkeimpiä ovat koko Euroopan kattava Interreg Europe, Itämeren alueen Interreg sekä pohjoisten alueiden Interreg Aurora. Näiden kolmen ohjelman yhteenlaskettu rahoitus on arviolta 800–850 miljoonaa euroa. Koko Interreg-ohjelmaan Euroopan komissio esittää 10,3 miljardia euroa.
Toinen merkittävä uudistus on uusi 234 miljardin euron kilpailukykyrahasto, joka kokoaa yhteen 14 nykyistä rahoitusohjelmaa. Rahastosta on tarkoitus tukea muun muassa uusien teknologioiden kehittämistä, yritysten uudistumista, puhtaampaa energiantuotantoa sekä turvallisuutta. Etelä-Pohjanmaan kannalta kiinnostavia mahdollisuuksia voi avautua erityisesti ruokaketjun, biotalouden, uusiutuvan energian ja digitalisaation kehittämiseen.
– Tulevalla ohjelmakaudella Etelä-Pohjanmaalla halutaan saada EU-rahoituksesta nykyistä enemmän hyötyä. Tavoitteena on, että eri rahoitusohjelmia hyödynnetään yhdessä maakunnan tärkeimpien kehittämistarpeiden ratkaisemiseksi. Esimerkiksi yritysten, oppilaitosten ja tutkimustoimijoiden yhteistyötä voitaisiin edistää usean eri rahoituslähteen avulla, maakuntajohtaja Heli Seppelvirta sanoo.
Rahoituksen lopulliset määrät ja tarkemmat ehdot ovat vielä avoinna. Uusien Interreg-ohjelmien odotetaan käynnistyvän loppuvuonna 2028.
Lisätietoja: Innovaatiojohtaja Antti Saartenoja, p. 050 3479 845.