Etelä-Pohjanmaan oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) mukaisessa suunnitelmassa on ensimmäisessä vaiheessa arvioitu energiaturpeen käytön vähentämisen taloudellisia, sosiaalisia sekä ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia. Jo nyt on havaittu, että energiaturpeen alasajolla on Etelä-Pohjanmaalla merkittäviä vaikutuksia, joita pahentaa siirtymän odotetuttua nopeampi aikataulu.
Turvealan yritysten ja liitännäisalojen löydettävä korvaavaa tai uutta liiketoimintaa
Kansallisen turvetyöryhmän mukaan energiaturpeen käyttö voi vähentyä jopa 75 % vuoteen 2025 mennessä. Energiaturvetuotanto työllistää maakunnassa suoraan ja välillisesti yli tuhat henkilöä, ja turpeen energiakäytön väheneminen voi aiheuttaa Etelä-Pohjanmaalla yli 300 henkilötyövuoden vähenemisen. Kokonaistyöllisyys laskee selvityksen mukaan maakunnista eniten Etelä-Pohjanmaalla, mikäli turpeesta luovutaan laajassa mittakaavassa. Työllisyyden näkökulmasta on tärkeää huomioida turvetuotannon kausiluonteisuus, turvealan yritysten monialayrittäjyys sekä työpaikkojen sijoittuminen maaseudulle. Etelä-Pohjanmaan noin 150:stä turvealan yrityksestä 71 % on kirjoilla ydinmaaseudulla ja 19 % harvaan asutulla maaseudulla.
Energiaturpeen käytön laskiessa työt vähenevät ensivaiheessa turveyrittäjiltä sekä kesäisin tuotantoalueille palkatuilta kausityöntekijöiltä. Lisäksi välilliset vaikutukset iskevät voimakkaimmin urakointi- ja kuljetusyrityksiin. Energiaturpeen tuotannon vähentyessä koneisiin ja soihin tehdyt investoinnit menettävät arvonsa, ja yritysten mahdollisuudet kehittää toimintaansa vaikeutuvat. Monialayritykset ovat muun yritystoimintansa kautta sidoksissa omalle alueelleen, ja siirtyminen muualle on yritystoiminnan ja sosiaalisten suhteiden vuoksi haastavaa. Kun yritystoiminta käy kannattamattomaksi, negatiiviset taloudelliset vaikutukset voivat aiheuttaa sosiaalisia ongelmia. Turvetuotantoalueiden jälkikunnostustyöt eivät vastaa työmäärältään turpeen noston aikaisia työllistäviä vaikutuksia urakoitsijoille.
Turvealalla työskentelevien siirtyminen toiselle alalle vaatisi uudelleenkoulutusta, mutta eteläpohjalaisille turveyrittäjille ja turvetuotantoa harjoittaville yrittäjille tehdyssä kyselyssä on tullut ilmi haluttomuus hakeutua uudelleenkoulutukseen (HYBE-hanke, SeAMK). Yrittäjien osaamisen kehittämiseen tulee kuitenkin maakunnassa panostaa, sillä useat kymmenet yrittäjät ovat alle 50-vuotiaita.
Turve tärkein polttoaine kaukolämmön tuotannossa
Turpeen osuus kaukolämmön tuotannossa on Etelä-Pohjanmaalla 63 %, kun koko maassa vastaava luku on 17 %. Kaukolämmöntuotannon pääpolttoaineen korvaaminen muilla polttoaineilla tai muilla lämmöntuotantoratkaisuilla aiheuttaa muutoksia koko kaukolämmöntuotantojärjestelmässä ja siten hinnankorotuksia energianostajille. Voimalaitosten pitkäaikaisten investointipäätösten tekeminen on haastavaa, kun muutos tapahtuu nopeasti.
Kuivike- ja kasvuturpeella tärkeä rooli maakunnan elintarvikesektorilla
Energiaturve nostetaan samoilta tuotantoalueilta kuin muut turvetuotteet, joten energiaturpeen alasajolla on vaikutuksia myös turpeen muihin käyttömuotoihin. Maatiloilla käytettävä kuiviketurve ja kasvihuonetuotannossa hyödynnettävä kasvuturve ovat nykyisin välttämättömiä alkutuotannon ja elintarvikesektorin näkökulmasta.
Kuiviketurve on tunnistettu erityisen kriittiseksi siipikarjantuotannossa. Etelä-Pohjanmaalla sijaitsee noin 24 % koko maan siipikarjatiloista. Siirtymätilanne aiheuttaa epävarmuutta kasvu- ja kuiviketurvetta hyödyntäville toimialoille ja turpeen muita käyttömuotoja kehittävälle toiminnalle. Tämä näkyy erityisen voimakkaasti Etelä-Pohjanmaalla, jossa maataloudella on maakunnista suurin aluetaloudellinen merkitys.
Turvetuotantoon on hankittu maakunnassa tuhansia hehtaareja soita
Turvetuotannosta vapautuvat suonpohjat aiheuttavat Etelä-Pohjanmaalla merkittävän jälkikäyttökysymyksen. Maakunnassa on turvetuotannossa noin 15 000 hehtaaria soita. Vallitsevan markkinatilanteen perusteella jopa yli puolet turvetuotantoalueista voi poistua vuoteen 2025 mennessä, mikä tarkoittaa Etelä-Pohjanmaalla noin 7000-11 000 hehtaarin suoalaa. Energiaturpeen kysynnän lasku johtaa turvesoiden arvon alenemiseen, jolloin soita vuokranneet maanomistajat menettävät vuokratulojaan.
Energiaturpeen käytön vähenemisellä on myös positiivisia ympäristövaikutuksia, sillä päästöt ilmaan, vesistöön ja maaperään voivat vähentyä, kun alasajo tehdään hallitusti. Energiaturpeen poltosta syntyvät päästöt vähenevät oleellisesti nykyisestä, mikäli turve korvataan täysin päästöttömällä energialla. Koska Etelä-Pohjanmaalla kaukolämmöstä lähes kaksi kolmasosaa tuotetaan turvetta polttamalla, sen käytön vähentämisellä voidaan saavuttaa merkittävä maakunnallinen päästövähennys.
Turvekenttien ympäristöhaittoihin, kuten maatuvasta turpeesta syntyviin kasvihuonekaasuihin, vaikuttaa jäännösturpeen paksuus sekä alueiden jälkikäyttömuodot. Energiaturpeen tuotannon nopea väheneminen ja siitä turvetuottajille aiheutuvat taloudelliset vaikeudet voivat aiheuttaa ongelmia ympäristölupien riittävän jälkihoidon osalta, sillä myös jälkihoitovaiheesta aiheutuu turvetuottajille kuluja. Mikäli turvetuotantoon varattuja soita ei oteta lainkaan tuotantokäyttöön energiaturpeen kysynnän laskiessa, jäävät turvetuotannon aikaiset ympäristövaikutukset toteutumatta.
Alueellisesta siirtymäsuunnitelmasta löydät lisätietoa Etelä-Pohjanmaan liiton sivuilta osoitteesta: https://epliitto.fi/jtf-etela-pohjanmaalla/
Mari Väänänen, Etelä-Pohjanmaan liitto
Kari Laasasenaho, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Tutkimusten ja tilastojen lähteet:
Energiateollisuus, kaukolämpötilasto (2019)
Julkiset ja seutukunnalliset yritysrekisterit, turvetuotannon tai turpeen noston toimialan yritykset (2020)
Luonnonvarakeskus, maatalous- ja puutarhayritysten rakenne (2019)
Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Hajautetun energiantuotannon hybridiratkaisut Etelä-Pohjanmaan maaseudulla (HYBE) -hanke (https://www.seamk.fi/yrityksille/tki-projektit/hybe/)
Soimakallio ym. Turpeen rooli ja sen käytöstä luopumisen vaikutukset Suomessa (2020)