Luonnos Etelä-Pohjanmaan alueellisesta maaseudun kehittämissuunnitelmasta 2023-2027 on valmistumassa
Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksesta ja sen toimeenpanon yksityiskohdista käydään edelleen keskustelua EU-tasolla. Samalla Suomen kansallinen CAP-suunnitelmavalmistelu on jo siinä vaiheessa, että suunnitelmaluonnos on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle kesäkuun aikana.
Myös CAP-suunnitelmaan liittyviä alueellisia maaseudun kehittämissuunnitelmia vuosille 2023‒2027 on valmisteltu jo pitkään. Etelä-Pohjanmaan alueellisen suunnitelman valmistelu aloitettiin jo vuonna 2019. Suunnitelmaluonnosta esiteltiin maakunnan yhteistyöryhmälle 12.5.2021.
Suunnitelmaluonnoksen mukaan Etelä-Pohjanmaan maaseudun kehittämistarpeet liittyvät ruokaketjun kilpailukyvyn vahvistamiseen ja uudistamiseen, maakunnan yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistämiseen sekä maaseudun elinvoimaisuuteen ja asukkaiden hyvinvointiin. Läpileikkaavat teemat ovat osaamisen lisääminen, ympäristö, ilmastonmuutos, luonnonvarojen kestävä käyttö ja digitalisaatio.
‒ Maakunnan yhteistyöryhmän näkemyksen mukaan painopistevalinnat on perusteltu hyvin. Esimerkiksi toimivat laajakaistayhteydet, palveluiden turvaaminen ja digitalisaation hyödyntäminen luovat tärkeän pohjan yrittämisen ja asumisen edellytyksille maaseudulla. Lisäksi on tärkeää tuoda esille, että maaseutu voi luontevasti olla kestävän kehityksen suunnannäyttäjä monella eri osa-alueella, sanoo maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja Pauli Talvitie.
Alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman valmistelu on ollut laajasti alueen toimijoita sitouttava prosessi.
‒ On ollut ilahduttavaa, että maakunnassa on osallistuttu valmisteluun aktiivisesti ja tuotu esille näkemyksiä maaseudun tulevaisuuden kehittämistarpeista, sanoo Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen maaseutuyksikön päällikkö Ritva Rintapukka.
Maakunnan yhteistyöryhmän käsittelyn jälkeen kehittämissuunnitelmaa viimeistellään ja tiivistetään. Se tulee toimittaa maa- ja metsätalousministeriölle 30.6.2021 mennessä. Hakemukset paikallisiksi Leader-ryhmiksi tulee toimittaa 31.5.2021 mennessä.
Innovaatiotoiminnassa pullonkauloja mutta myös mahdollisuuksia petrata
Etelä-Pohjanmaalla on koottu vuodesta 2017 saakka systemaattisesti tilannekuvaa maakunnan innovaatiotoiminnan kokonaisuudesta. Innovaatiot ovat elintärkeitä, koska niiden myötä yritykset ja organisaatiot uudistuvat, kaupallistavat sekä kehittävät tuotteita ja palveluja käytäntöön vietäväksi.
‒Oikean tilannekuvan avulla voidaan muodostaa päätelmiä kehityksen suunnasta päätöksenteon ja edunvalvonnan tueksi. Esimerkiksi parhaillaan on menossa Etelä-Pohjanmaan tulevaisuutta vuoteen 2050 luotaavan maakuntasuunnitelman ja lyhyemmän tähtäimen maakuntaohjelman valmistelu, jonka tueksi tilannekuvatyöstä saadut tiedot voidaan viedä, selvittää Etelä-Pohjanmaan liiton aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta.
Innovaatiotoiminnan pullonkauloja Etelä-Pohjanmaalla ovat muun muassa heikko tuottavuus, yksipuolinen elinkeinorakenne ja suoran viennin matala osuus. Huolestuttavaa on koulutustason romahdus 25‒34-vuotiaiden ikäryhmässä, korkeakoulutuksen aloituspaikkojen vähäinen määrä suhteessa nuoriin ikäluokkiin ja TKI-resurssien vähäinen määrä.
‒ Etelä-Pohjanmaalla on kuitenkin monia vahvuuksia, joiden kautta on mahdollista kääntää kehityksen suuntaa. Tällaisia ovat esimerkiksi poikkeuksellisen korkea työllisyysaste, matala työttömyys sekä yrittäjien suuri määrä ja myönteinen ympäristö yritystoiminnalle, Seppelvirta sanoo.
Lisäksi Etelä-Pohjanmaalla toimii Suomen paras ammattikorkeakoulu, ja yliopistokeskus panostaa tutkimukseen EPANET-professorien kautta maakunnan vahvalla tuella. Erityisesti ruoka- ja metallituoteteollisuudessa kehitys on ollut koronasta huolimatta kohtalaisen myönteistä, vaikkakin tilanne on polarisoitunut vahvasti jopa toimialojen sisällä.
Interreg Aurora-ohjelman julkinen kuuleminen on auki
Suomen, Ruotsin ja Norjan välille perustetaan ohjelmakaudella 2021-2027 uusi Interreg-ohjelma, joka on saanut nimen Interreg Aurora. Ohjelma muodostuu nykyisten Interreg Nord/Pohjoinen ja Interreg Botnia-Atlantica -ohjelmien pohjalle. Sen EU-rahoitusosuus on noin 100 miljoonaa euroa.
Interreg Auroran ohjelmaluonnoksen käsittely on edennyt julkisen kuulemisen vaiheeseen. Kuulemiseen voi osallistua vastaamalla verkkokyselyyn 20. toukokuuta 2021 mennessä. Ohjelma etenee kansalliseen hyväksymisprosessiin kesäkuun lopussa, ja ensimmäinen haku järjestetään keväällä 2022.
Ohjelman hallintoviranomainen on Norrbottenin lääni Ruotsissa. Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa ovat ohjelman ainoat täysin uudet tulokkaat, koska muut alueet ovat toimineet yhdessä jo Interreg Nordissa
‒ Etelä-Pohjanmaa on nyt ohjelma-alueensa eteläisin maakunta. Uudessa rakenteessa pääsemme haastamaan itseämme, kun kehitämme yhteistyötä pohjoisen suuntaan. Tähän saakka sitä on tehty paljolti etelään ja länteen, sanoo Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälisten asioiden päällikkö Pia Kattelus.
Lisätietoja ohjelmaluonnoksen julkisesta kuulemisesta: https://www.interregnord.com/share-your-opinion-and-contribute-to-the-future-interreg-aurora-programme/
Puolto korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä edistävän ESR-hankkeen rahoitukselle
Maakunnan yhteistyöryhmä puolsi rahoitettavaksi KORKIT – Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien kielikoulutus ja osaamista vastaavaan työhön ohjautumisen edistäminen Etelä-Pohjanmaalla -hanketta.
Hankkeen tavoitteena on edistää Etelä-Pohjanmaan korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä koulutustaan vastaavaan työhön. Kohderyhmänä on Etelä-Pohjanmaalla asuvat korkeasti koulutetut maahanmuuttajat, jotka ovat suorittaneet tutkinnon ulkomailla tai Suomessa ja jotka työskentelevät ammattiaan vastaamattomassa työssä, harkitsevat alan vaihtoa tai ovat työttömyysuhan alla. Lisäksi kohderyhmää ovat korkeakoulututkintoaan suorittavat viimeistä vuotta opiskelevat opiskelijat, joilla on puutteellinen suomen kielen taito.
Hankkeen tuloksena syntyy Etelä-Pohjanmaan korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien tarpeisiin soveltuva kielikoulutus- ja ohjausmalli, joka auttaa maahanmuuttajia työllistymisessä, osaamisen ja tutkintojen tunnistamisessa sekä täydennys- ja jatkopolkujen löytämisessä. Hankkeen jälkeen toiminnan jatkuvuudesta ja juurruttamisesta vastaa Etelä-Pohjanmaan Opisto.
Rahoituksen hakija on Siirtolaisuusinstituuttisäätiö – Stiftelsen för Migrationsinstitutet sr, ja hankkeen osatoteuttajia ovat Tampereen ammattikorkeakoulu Oy, Korpisaaren säätiö sr / Etelä-Pohjanmaan Opisto sekä Tampereen korkeakoulusäätiö sr. Hankkeen kustannusarvio on yhteensä 513 314 euroa, josta Euroopan sosiaalirahaston ja valtion rahoituksen osuus on 410 647 euroa. Rahoittajaviranomaisena toimii Keski-Suomen ELY-keskus.
Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123, asko.peltola@etela-pohjanmaa.fi
