Maakuntahallitus kiirehtii kansallista tukipakettia turvealalle
Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus edellyttää ripeää kansallisten toimenpiteiden käyttöönottoa energiaturpeen nopeasta alasajosta koituvien menetysten korvaamiseksi. Moni turveyrittäjä on nyt vakavassa taloudellisessa ahdingossa.
Maakuntahallitus on erittäin huolestunut koko turvealan tukalasta tilanteesta. On kohtuutonta, että yli puoli vuotta sitten sovitut tukitoimet ovat vielä täysin toteuttamatta. Varmuutta on saatu vain siitä, että EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (Just Transition Fund, JTF) ei käytännön apua suomalaisille turvetuottajille pysty tarjoamaan.
Etelä-Pohjanmaalla turveyrittäjyys on vahvaa ja turpeen taloudellinen merkitys suuri. Alueelle sijoittuu noin neljännes koko Suomen turvetuotannosta. Päästökaupan ja veromuutosten kiihdyttämä muutosvauhti on yllättänyt niin turvetta tuottavat yrittäjät kuin sitä käyttävät laitokset.
Turpeen energiatuotannon ja -käytön lopettaminen kohdistuu suoraan ja välillisesti yrittäjiin ja työntekijöihin, maanomistajiin, voimalaitoksiin, kaukolämmön asiakkaisiin sekä kuljetusalan yrityksiin ja koneurakoitsijoihin. Seuraukset heijastuvat merkittävästi maaseudun elinvoimaan ja työllistymismahdollisuuksiin sekä koko Etelä-Pohjanmaan talouteen.
Koronapandemian takia vaikeuksiin joutuneille yrityksille apua on järjestynyt hyvinkin nopeasti, mutta turveyrittäjät näyttävät jäävän täysin oman onnensa nojaan.
Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.
Maakunta valmistautuu aluekehittämiskeskusteluihin valtioneuvoston kanssa
Etelä-Pohjanmaan liitossa on valmisteltu laadullista tilanne- ja kehityskuvaa, millä valmistaudutaan aluekehittämisen keskusteluun valtioneuvoston kanssa. Alustavasti Etelä-Pohjanmaan keskusteluteemat käsittelevät osaavan työvoiman saamista ja kohtaanto-ongelmaa, TKI-toiminnan ja digitalisaation vahvistamista sekä ruoka-alan ilmastoviisaita ratkaisuja, joilla edistetään alan kasvua ja kilpailukykyä.
Etelä-Pohjanmaalla osaavan työvoiman saatavuuden haasteet kärjistyivät jo ennen koronakriisiä. Vuosien 2019–2020 aikana Etelä-Pohjanmaalla rekrytointiongelmia kokevien yritysten osuus oli maan toiseksi korkein ja työvoimapulaa kokeneiden toimipaikkojen osuus oli vuosina 2018–2020 maan korkein.
– Tuhansia työpaikkoja on jäänyt täyttämättä. On selvää, että maakunnan työvoimarakenne ei pysty vastaamaan alueen yritysten rekrytointitarpeisiin, yhteyspäällikkö Miika Laurila sanoo.
Etelä-Pohjanmaalla työvoimapula-ammattien määrä on viisinkertaistunut vuodesta 2016. Tilanne on kaikkein heikoin sote-alalla, teollisuudessa, varhaiskasvatuksessa ja ravintola-alalla. Osaajia tarvitaan kaikilla koulutusasteilla, mutta tälläkin hetkellä varsinkin korkeakoulutettujen erityisosaajien rekrytointi on haastavaa.
Korkeakoulutettujen saaminen alueelle edellyttää lisätoimenpiteitä. Nuorten aikuisten koulutustaso on Etelä-Pohjanmaalla laskenut 2010-luvun aikana maakunnista neljänneksi eniten. Etelä-Pohjanmaalla on tällä hetkellä yli tuhat nuorta korkeakoulutettua vähemmän kuin vuonna 2010. Huomattavana syynä tähän ovat olleet 2010-luvun koulutusleikkaukset ja lähtökohtaisesti maan vähäisimmät aloituspaikkamäärät suhteessa nuoriin ikäluokkiin.
– Koulutuksen ja sivistyksen yhtäläiset mahdollisuudet eivät Etelä-Pohjanmaan osalta toteudu, ja tilannetta on välttämättä tasapainotettava. Jatkossa tarvitaan selkeästi lisäpanostuksia koulutustason nostamiseen ja innovaatiokyvykkyyden vahvistamiseen sekä TKI-toimintaan. painottaa Laurila.
Etelä-Pohjanmaalla on keskeinen rooli maamme ruokaosaamisen ja -vakauden ylläpitäjänä. Alueella on kansallisesti merkittävä ruoka-alan ja -teollisuuden keskittymä. Etelä-Pohjanmaalla asuu noin neljä prosenttia Suomen väestöstä, mutta maakunnassa tuotetaan 14 prosenttia maan ruoasta.
Lisätietoja: yhteyspäällikkö Miika Laurila, puh. 040 660 3733, aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta, puh. 040 529 4638.
Ylisiurua-Hemminki ehdolle Korpisaaren Säätiön hallintoneuvostoon
Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus päätti nimetä Satu Ylisiurua-Hemmingin ehdokkaakseen Etelä-Pohjanmaan liiton edustajaksi Korpisaaren Säätiön hallintoneuvostoon kaudeksi 2022–2024. Etelä-Pohjanmaan Opistoa ylläpitää Korpisaaren Säätiö, jonka ylintä päätösvaltaa käyttää hallintoneuvosto.
Lisätietoja: hallintojohtaja Jari Iso-Koivisto, puh. 040 356 3910.