Etelä-Pohjanmaan liiton aluekehitysjohtajana aloitti helmikuun alussa KTM Heli Rintala. Rintalalla kuvattiin hakuprosessin aikana olevan erittäin vahva aluekehittämiskokemus sekä poikkeuksellisen syvää osaamista alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakokonaisuudesta, EU-rahoituksen toimeenpanosta sekä siihen liittyvästä hallinnollisesta kokonaisuudesta. Mistä tämä tietotaito sitten on peräisin? Kelataanpa ajassa hiukan taaksepäin.
− Olen kotoisin Lehtimäeltä ja kirjoittanut ylioppilaaksi Ähtärin lukiosta. Yliopistosta valmistuminen osui lama-aikaan, jolloin työt olivat tiukassa. Työura alkoi pankin asiakaspalvelutiskiltä, kertoo Rintala.
Ura jatkui IT-asioiden parissa, sillä tie vei Seinäjoen kaupungin tietohallintoon ja vuonna 1999 Etelä-Pohjanmaan liittoon hoitamaan tietohuoltosihteerin sijaisuutta. Tämä oli pesti, jossa Rintala pääsi ensimmäistä kertaa kiinni maakunnan tilannekuvaa hahmottaviin tehtäviin, sillä IT-asioiden lisäksi työsarkaan kuului myös maakunnan tilastokatsauksen koostaminen.
Kiinnitys aluekehittäjien talliin
Lyhyemmät työsuhteet poikivat jatkoa maakunnan liitossa, ja melko pian Rintala sai ensimmäisen pestinsä silloiselta aluekehityksen tehtäväalueelta. Rintala hyppäsi EU-koordinaattorin tehtävään ohjelmakaudella 2000−2006.
− Ohjelma-alue oli tuolloin läntinen Suomi, mutta mukana oli nykypäivästä poiketen myös Keski-Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa. Ohjelma-alueen liitot pitivät silloinkin tiiviisti yhteyttä ja heillä oli yhteinen koordinaattori, Rintala muistelee.
Hankkeiden hallinnointijärjestelmät ovat muuttuneet tähän päivään tultaessa valtavasti. Tuolloin tietojen kerääminen tehtiin jälkijunassa, eikä seurantajärjestelmää ollut − varsinaisesta sähköisestä asioinnista puhumattakaan.
− Kaiken kaikkiaan asiat olivat väljemmin säädeltyjä ja monien asioiden ratkomiseen käytettiin ihan maalaisjärkeä. Kyseessä oli vasta toinen ohjelmakausi, joten ministeriöistäkään ei aina löytynyt tarvittavaa tietoa, naurahtaa Rintala.
Toisin on nyt, sillä Rintalan mukaan kaikki yksityiskohdat säännellään ja ohjeistetaan pilkuntarkasti. Perusteellinen säännöstö tuo hankehakijoille tasapuolisuutta ja rahoittajille päätöksiin selkänojaa. Toisaalta tiukentuneet säädökset taas ovat rajoittaneet liikkumatilaa monin paikoin, ja ylenmääräinen asioiden dokumentointi turhauttaa ajoittain niin hankkeiden toteuttajia kuin rahoittajiakin.
Horisontissa mahdollisuuksien ohjelmakausi
Aluekehitysjohtajan pesti on tullut Rintalalle jo tutuksi useiden viransijaisuuksien myötä. Rintala myöntää, että tehtävän hoitaminen on tuonut mukanaan myös paineita, mutta toisaalta virkaan kuuluvista tehtävistä on jo nähnyt selviävänsä.
− Nyt tehtävässä painottuu aikaisempaa vahvemmin alue- ja rakennepolitiikan puoli, ja tässä teemassa minulla on aika paljon kokemusta, Rintala toteaa vaatimattomasti.
Henkilökohtaiseksi vahvuudekseen Rintala nostaa harkitsevuuden niin asioiden kuin ihmistenkin johtamisessa.
− Asioihin liittyy aina monia eri puolia, joita täytyy kuunnella ja punnita. Toisaalta asioita ei saa kuitenkaan pyöritellä ja kuulostella loputtomiin. Kun riittävästi tietoa on kerätty ja analysoitu, täytyy päättää, miten edetään, Rintala summaa.
Rintala on aloittanut työnsä aluekehitysjohtajana ainutlaatuisessa tilanteessa. Etelä-Pohjanmaan liitolla on rahaa jaettavana enemmän kuin koskaan, mutta rahoituspotin myötä paineet sen liikkeelle saamiseksi ovat myös valtavat.
− Ongelmat eivät ole ratkaistu maakuntaan osoitetulla 112 miljoonalla tuosta vain. Haasteena on saada rahat valjastettua järkevästi käyttöön. Uusia hanketoimijoita ja kehittäjiä tarvitaan, mutta monissa kunnissa ja muissa organisaatioissa tekijäresurssit on tänä päivänä vedetty aika tiukille. Monesti hankkeiden vetämiseen tarvittava osaaminen löytyykin esimerkiksi oppilaitoksista ja korkeakouluista, Rintala sanoo.
Jo aiemmalla kaudella hankevaroin on tuettu erilaisten demonstraatioympäristöjen ja kehittämislabrojen toteuttamista oppilaitoksiin. Niissä yritykset pääsevät tutustumaan vaikkapa virtuaalitodellisuuden tai konenäön hyödyntämiseen. Suurissa teemoissa, kuten esimerkiksi digitalisaatiossa ja kiertotaloudessa, on maakunnassamme vielä valtavasti tekemistä.
Haasteista huolimatta Rintala tarttuu tehtäväalueensa ruoriin luottavaisin mielin. Suunta kehittämiselle on selvä, sillä juuri valmistuneessa maakuntastrategiassa on määritelty maakunnan kehittämisen seuraavat askelmerkit. Lisäksi tukena on tuttu ja asiantunteva tiimi niin aluekehityspuolella kuin liiton johdossakin. Päätöksentekijöinä toimivat luottamushenkilöt ovat tehtäviinsä sitoutuneita, ja yhteistyötä heidän suuntaansa tiivistetään entisestään. Rintala iloitsee myös siitä, että maakuntajohtajaksi noussut Heli Seppelvirta tuntee aluekehityksen teemat erinomaisesti, ja tukea haasteellisiin tilanteisiin löytyy jatkossakin hyvin läheltä.
Teksti: Hanne Rantala
Kuva: Iris Aarola