Seuraavan EU:n ohjelmakauden valmistelu etenee vielä hitaasti. Pääministeri Orpo nimitti 13.3.2026 työryhmän valmistelemaan näkemystä Suomen kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman (NRP-suunnitelma) hallintomallista. Työryhmän tehtävänä on pohtia NRP-suunnitelman toimeenpanoa koskevan hallinnon rakenteita sekä käydä alustavaa keskustelua erityistavoitekohtaisista painotuksista, eli rahasta.
Työryhmän puheenjohtajana toimii valtioneuvoston kanslia ja sen muita jäseniä ovat muut keskeiset ministeriöt. Toisin kuin EU:n asetusehdotusten NRP-suunnitelmaa koskevat kirjaukset määrittävät, Suomen NRP-valmistelussa ei alueita ole vielä tähän mennessä otettu mukaan kumppanuussuunnitelman valmisteluun.
Valtiotasolla Suomen valmistelu näyttäisi myös käynnistyvän hallintorakenteiden pohtimisilla sen sijaan, että edettäisiin kehittämistarpeiden ja rahoituksen sisältöjen kautta. Laadukkaassa valmistelussa näitä kahta suunniteltaisiin rinnakkain, jolloin kehittämistarpeet ja rahoitettavien teemojen asiantuntijuus rakentuisivat vastaamaan toisiaan. Hallintomalli edellä tapahtuvassa valmistelussa on riskinä, että hallinnon rakenteet myöhemmin ohjaavat aluekehitysrahoituksen sisältövalmistelua.
Vaikka alueita ei tässä kohtaa ole otettu mukaan Suomen NRP-suunnitelman valmisteluun, Suomen kaikkien maakuntien liitot ovat yhteistyössä toteuttaneet oma-aloitteista sisältövalmistelua. EU:n monivuotisen budjetin uusi tulosperusteinen toimintalogiikka on johtamassa siihen, että tulevien NRP-suunnitelmien tärkein vaihe on laadukkaasti ja tarkasti suunnitellut tulostavoitteet.
Nämä tavoitteet täytyy kirjata Suomenkin NRP-suunnitelmaan ennen kuin suunnitelma voidaan hyväksyä, ja näihin tavoitteisiin sidotaan koko Suomen rahoitus. Hutiloiden suunnitellut ja asetetut tavoitteet nostavat riskiä siitä, että Suomelta jää osa EU-rahoituksesta kotiuttamatta.
Tämän takia NRP-suunnitelman valmistelu olisi toteutettava laajassa yhteistyössä, maakuntia ja muita sidosryhmiä kuunnellen. Suomen maakuntien yhteinen vaikuttaminen aluekehityksen ja maaseudun kehittämisen puolesta on ollut tiivistä ja se jatkuu sellaisena vielä tulevatkin kuukaudet. Lisäksi valmistaudumme itse mahdollisimman hyvin sitä hetkeä varten, kun valtiohallinnon taholta alueet otetaan virallisesti mukaan Suomen kumppanuussuunnitelman valmisteluun.
Teksti: Mikko Kangas