Hallitusohjelmatavoitteet 2023-2027

Etelä-Pohjanmaan liitto kokoaa kerran vaalikaudessa maakunnalliset tavoitteet seuraavalle hallitukselle. Tavoitteena on vaikuttaa seuraavan hallituksen hallitusohjelman linjauksiin tarjoamalla tietoa, näkemyksiä ja toimenpiteitä, joilla pyritään varmistamaan Suomen ja Etelä-Pohjanmaan myönteinen tulevaisuus. Perustan tavoitteille muodostavat keväällä 2022 maakuntahallituksessa vahvistetut edunvalvontatavoitteet ja kärkihankkeet.

Hallitusohjelmatavoitteet 2023-2027 on koottuna neljään teemaan, joihin kootut tavoitteet ja toimenpiteet kohdistuvat aluekehityksen kannalta keskeisimpiin ongelmakohtiin. Sisällöissä on keskitytty valtiotasoisiin politiikkatoimiin.

Maakunnan toimijoita on laajasti osallistettu valmistelujakson aikana Hallitusohjelmatavoitteiden sisältöjä on tarkennettu yhteistyökumppanien kanssa käytyjen keskustelujen ja saatujen kommenttien perusteella.

Syksyn 2022 ja talven 2023 aikana vaikuttamistyötä jatketaan hallitusohjelmatavoitteiden edistämiseksi laajasti yhteiskunnan eri tasoilla.

 ruoan- ja energiantuotannon tulevaisuuden turvaaminen
Kärjistyvään osaajapulaan vastaaminen
Jokaiselle yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen ja sivistykseen
Sujuva liikkuminen ja tehokas logistiikka

Kotimaisen ruoan- ja energiantuotannon tulevaisuuden turvaaminen

Suomalaisen ruoantuotannon arvon nosto

  • Ruoka-alan vahvistaminen ja huoltovarmuuden varmistaminen ovat keskeisiä tulevaisuusinvestointeja
  • On turvattava maatalouden investointirahoituksen taso ja vastattava kärjistyvään kannattavuuskriisiin
  • Kotimaisuutta on tuettava julkisissa hankinnoissa

Kotimaisen energiatuotannon kasvattaminen

  • Kotimaisen energiatuotannon turvaamiseksi on huolehdittava puuhakkeen ja turpeen saatavuudesta ja tehtävä turve-alan siirtymästä oikeudenmukainen ja hallittu
  • Biokaasutoiminnan ja bioenergian kehittymistä on edistettävä (ml. paikallinen tuotanto)
  • Uusiutuvaan energiaan (tuulivoima, aurinko, vety) on panostettava

Kilpailukyvyn ja tuotannon vahvistaminen ja kestävät ratkaisut

  • Etelä-Pohjanmaa on Suomen ruokamaakunta, jossa on kansallisesti merkittävä ruokateollisuuden klusteri, osaamiskeskittymä ja potentiaalia viennin kasvattamiseen.Etelä-Pohjanmaalle tulee rakentaa ruokateknologian ja -viennin kansallinen osaamiskeskus.
  • Ruoka-alan kilpailukyky edellyttää tuotannon kasvattamista, yhä kestävämpää tuotantoa ja ilmastoviisaita ratkaisuja.
  • Kiertotalouden kannustimia on lisättävä

Vastaaminen kärjistyvään 
osaajapulaan 

Työllisyysasteen nostaminen ja rekrytointiongelmien ratkaiseminen

  • Etelä-Pohjanmaalla on ollut maan parhaimpiin lukeutuva työllisyystilanne jo vuosia
  • Tarvitaan alueiden yksilöllisiin työllisyyshaasteisiin kohdentuvia toimenpiteitä
  • On edistettävä pitkäaikaistyöttömien, osatyökykyisten ja nuorisotyöttömien pääsyä työmarkkinoille
  • Omistajanvaihdoksia on edistettävä

Työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton edistäminen

  • Työvoimapula kasvaa ja kansainvälisiä osaajia tarvitaan lisää ja rekrytointeja on vauhditettava
  • Kotouttamisresursseja on lisättävä ja sujuvoitettava lupakäytäntöjä
  • Valtakunnallisen kv-rekrytointimallin kehittämistyötä on nopeutettava

Jokaiselle yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen ja sivistykseen

Korkeakoulutuksen aloituspaikkoja on lisättävä  laajasti Suomessa 

  • Suomi on jäänyt jälkeen muista OECD-maista nuorten aikuisten (25-34 v.) koulutustasossa.
  • On huolehdittava korkeakoulutuksen kansallisesta tasapainosta niin sivistyksen kuin elinkeinoelämän näkökulmista. 
  • Lisäpanostuksia on kohdennettava erityisesti alueille, jossa koulutustaso voidaan saada aidosti kasvuun 

Etelä-Pohjanmaalle korkeakoulujen aloituspaikkojen tasokorotus

  • Etelä-Pohjanmaan korkeakoulujen sisäänottomäärät ovat selvästi maan pienimmät suhteessa 15-24 ikäryhmään
  • Tilanne luo poikkeuksellisen haasteen alueen elinkeinoelämälle ja elinvoimalle
  • Etelä-Pohjanmaalle on kohdennettava huomattava aloituspaikkojen lisäys ja riittävä rahoitus 

Jatkuvan oppimisen rahoituksen lisääminen ja koulutuksen kehittäminen 

  • Työssä olevien osaamis- ja koulutustasoa on nostettava
  • Tarvitaan joustavia mahdollisuuksia tutkintojen ja tutkintojen osien suorittamiseen ja osaamisen päivittämiseen

Yliopistokeskusten vahvistaminen

  • Yliopistokeskuksilla on huomattava merkitys suurten keskusten ulkopuolisten alueiden  TKI- ja koulutusympäristöille ja ne omaavat tiiviit yhteydet alueiden elinkeinoelämään
  • Yliopistokeskusten rahoitusta on lisättävä merkittävästi ja hallinnollista asemaa vahvistettava
  • TKI-ekosysteemien kehittäminen yliopistokeskuskaupungeissa

Sujuva liikkuminen ja tehokas logistiikka

Valtatiehankkeiden toteuttaminen ja investointiohjelman täydentäminen

  • Pääväyläverkon yhteyksiä on kehitettävä vastaamaan pääväyläasetuksen tavoitteita
  • Länsi-Suomen tiehankkeita on toteutettava maan kilpailukyvyn takaamiseksi
  • Maakuntakeskusten väliset suorat yhteydet on toteutettava valtatietasoisina
  • Suunnittelu- ja investointiohjelmaa on täydennettävä siten, että maakunnat ovat tasavertaisessa asemassa 

Alemman asteisen tieverkon huoltovarmuuspaketti​

  • Alkutuotannolla on huomattava merkitys huoltovarmuudelle samoin kuin vientituloille. 
  • Toteutettava valtakunnallinen 500 M€ viisivuotinen paketti, johon kootaan ja toteutetaan kiireellisimmät hankkeet maakunnittain

Raideliikenteen kehittäminen ja liikennöinnin varmistaminen

  • Päärataa on kehitettävä koko matkaltaan Suomen tärkeimpänä raideyhteytenä
  • Solmukohtia ja asemanseutuja on kehitettävä
  • Suupohjan radan tulevaisuus on turvattava
  • Sähköistämättömiä rataosuuksia on kehitettävä (maakuntakeskusten väliset, suorat yhteydet)
  • Henkilöliikenteen palvelutasoa on parannettava (esim. henkilöliikenteen ostoliikenteen kalusto, lisäliikenteen hankinta, matkustajajunien verkkoyhteydet)
  • Liikenteen kehittämisen esteitä on madallettava ja aitoa kilpailua edistettävä

Liikennepalveluiden ja joukkoliikenteen turvaaminen koko maassa

  • Valtion tulee yhdessä kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa edistää toimivia ja kestäviä joukkoliikenneyhteyksiä sekä liikenteen palveluja mm lainsäädäntöä ja hallintoa kehittämällä
  • Hallituksen on varattava riittävät resurssit liikenteen palveluiden kehittämiseen

Lentoliikenteen tulevaisuuden ratkaisujen tukeminen​

  • Pienillä lentokentillä tulee olemaan merkittävä rooli tulevaisuuden lentoliikenteessä. (sähkölentoliikenne)
  • Lentoliikenteen murrosvaiheessa kentät on pidettävä toimintakuntoisena ja investoitava niiden kunnossapitoon.
  • Sähköisen ilmailun ja dronelentoliikenteen tutkimusta ja innovointia on tuettava ja vauhditettava.

Viranomaisten riittävät resurssit suunnitteluun, luvitusprosesseihin ja valitusten käsittelyyn

  • Hallituksen on turvattava viranomaisten (mm. ELY, Traficom) riittävät suunnittelu- ja luvitusprosessien resurssit
  • Hallinto-oikeuksien resursseja on lisättävä
  • Ympäristöllisiä luvitusprosesseja on uudistettava (mm. yhden luukun periaate)