Digitaaliset palvelut korona-aikana ja toimenpide-ehdotukset organisaatioiden tukemiseksi

Sairaanhoitaja pitää kädessä potilaan kättä, jossa on erilaisia mittareita.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu toteutti kesällä 2021 Etelä-Pohjanmaan alueen hyvinvointi-, sosiaali- ja terveysalojen palveluntarjoajille kyselyn digitaalisista palveluista ja hyvinvointiteknologioiden käytöstä osana palveluja sekä korona-ajan vaikutuksista niihin. Kysely osoitti, että valtaosalla palveluntarjoajista osa organisaation palveluista oli digitaalisina ja 68 % organisaatioista oli ottanut näitä palveluita käyttöönsä korona-aikana. Kuudesosa vastaajista raportoi, ettei heidän edustamallaan organisaatiolla ollut palveluntarjonnassa digitaalisia palveluita, mutta 80 % kyseisistä vastaajista arvioi, että organisaatiolle olisi hyödyllistä, jos osa sen palveluista olisi digitaalisina.

Kysely toteutettiin Etelä-Pohjanmaan Hyte 2021 -hankkeessa, jota rahoitti Etelä-Pohjanmaan liitto Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) -rahoituksella. Kyselyn tulosten perusteella on laadittu toimenpide-ehdotuksia, joilla voidaan tukea organisaatioiden kehittymistä. Toimenpide-ehdotukset on esitetty tiivistetysti alla.

Digitaalisten palveluiden lisäarvoa asiakkuuksien mahdollistajina tulee korostaa. Kysely osoitti, että digitaalisiin palveluihin kannattaa panostaa. Vastaajat kokivat, että digitaalinen palvelutarjonta oli mahdollistanut merkittävästi olemassa olevat asiakkuudet ja jossain määrin myös uusien asiakkaiden tavoittamisen poikkeusoloissa. Tietoa digitaalisten palveluiden hyödyistä tulee levittää ja korostaa alueen organisaatioille. Hyviä käytänteitä tulee pyrkiä jakamaan ja vertaistukea ja verkostoitumista edistämään. Lisäarvon korostamiseksi tarvitaan tiedottamista ja koulutusta toimivista käytänteistä.

Organisaatioiden digiloikkaan tarvitaan tukea. Kyselyn mukaan organisaatiot tarvitsevat sekä yleistä että yrityskohtaista tukea digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Organisaatiot tarvitsevat tietoa erilaisista vaihtoehdoista, niiden sovellusmahdollisuuksista sekä konkreettisista hyödyistä. Näiden lisäksi organisaatiot tarvitsevat taloudellista tukea palveluiden kehittämiseen. Henkilöstöresurssit olivat merkittävä kehittämisen este. Organisaatioille tulee siis järjestää helposti tavoitettavassa muodossa yleisiä sekä räätälöityjä koulutuksia sekä yhteiskunnallista tukea palveluiden kehittämiseen.

Etenkin viestintään ja etäyhteyksiin liittyvää kehittämistä tulee tukea. Organisaatioilla on suunnitelmissa kehittää etenkin viestintään ja etäyhteyksiin liittyviä palveluja, jotka oli myös nähty erityisen tärkeiksi korona-aikana. Koulutustarjonnassa ja tukitoimissa tulee siis erityisesti kiinnittää huomiota etäpalveluihin ja niihin liittyviin ohjelmistoihin ja laitteisiin. On huomioitava, että etäpalveluiden lisääntyminen tulisi huomioida nykyistä enemmän myös sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa, sillä etäpalvelut vaativat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta uudenlaisia taitoja.

Palveluiden käyttäjien digitaitoja tulee tukea. Huoli asiakkaiden eli palveluiden käyttäjien digitaidoista oli yleinen syy olla kehittämättä digitaalisia palveluita heidän keskuudessansa, joilla niitä ei vielä ollut palveluntarjonnassa. Näin oli etenkin iäkkäiden asiakkaiden kohdalla. Huoli on ymmärrettävä, aito ja tunnistettu. Jos digipalveluiden käyttäjiä ei tueta, lisääntyy riskiä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden palveluista syrjäytymiseen ja hyvinvoinnin heikkenemiseen. Kolmannella sektorilla (kansalaisopistot, järjestöt) on tärkeä rooli kansalaisten osaamisen tukemisessa ja kehittämisessä mutta myös muunlaisia tukimuotoja (esim. teknologiakoordinaattori-malli) tulee kehittää.

Organisaatiot tarvitsevat rinnalla kulkijan arvioimaan soveltuvia teknologioita. Hyvinvointiteknologiat olivat kyselyyn vastanneille abstraktimpi käsite kuin digitaaliset palvelut. Ongelmana on teknologioiden suuri määrä ja se, että niiden kehitysasteet vaihtelevat suuresti. Tällöin organisaatioiden on vaikea päästä niihin sisälle. Organisaatioiden halutessa ottaa teknologioita osaksi palvelujaan, niillä olisi hyvä olla puolueeton rinnalla kulkija, joka tuntee kyseisen alan teknologioita ja pystyy auttamaan organisaatioita niiden arvioimisessa sekä pilotoimaan niiden käyttöä. Teknologioiden arvioimisessa voidaan hyödyntää innovaatio- ja demonstraatioekosysteemejä. Living Lab -toimintaa ja moniammatillista yhteistyötä tulee tukea käyttäjälähtöisten teknologioiden kehittämiseksi ja eri näkökulmien huomioimiseksi. Vertaistuki ja verkostoituminen auttavat levittämään tietoa toimivista teknologioista sektorilta ja toimialalta toiselle.

Teksti: Merja Hoffrén-Mikkola, Katja Valkama ja Sami Perälä, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Kuva: Seinäjoen ammattikorkeakoulu