Etelä-Pohjanmaa saa oman Ilmasto- ja kiertotaloustiekartan 


Koristeellinen.

Energiantuotantojärjestelmä tulee lähivuosina muuttumaan muun muassa fossiilisista polttoaineista luopumisen ja yhteiskunnan sähköistymisen myötä. Kansalliset ja kansainväliset ilmasto- ja kiertotaloustavoitteet edellyttävät myös Etelä-Pohjanmaalta toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Materiaalihyötykäytön tehostamisessa on alueella potentiaalia, ja kiertotalous tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Maankäytön ohjauksella ja kaavoituksella on tärkeä rooli metsäkadon ehkäisyssä ja hiilinieluista huolehtimisessa. 

Kunnissa ilmasto- ja kiertotaloustyötä tehdään osana perustoimintojen kehittämistä muun muassa jätehuollon, energian säästön, sähkön ja lämmön tuotantomuotojen sekä liikennepalvelujen ylläpidon ja kehittämisen parissa. Osa Etelä-Pohjanmaan kunnista on liittynyt energiatehokkuussopimuksiin ja osa verkostoitunut.  

Kiertotalous on tehokas keino ilmastonmuutoksen torjunnassa. Raaka-aineiden käytöllä on merkittävä vaikutus energiankulutukseen ja hiilidioksidipäästöjen kasvuun. Luonnonvarojen ylikulutuksen pysäyttäminen edellyttää siirtymistä lineaarisesta talousmallista kiertotalouteen, jossa resursseja hyödynnetään tehokkaammin ja neitseellisiä luonnonvaroja tarvitaan vähemmän.   

Tiekartta julkisorganisaatioiden tueksi 

Etelä-Pohjanmaan liitossa on kuluneen vuoden aikana valmisteltu osana AKKE-rahoitteista hanketta Ilmasto- ja kiertotaloustiekarttaa, joka on nyt luonnosvaiheessa. Tiekartan tavoitteena on muun muassa tukea edellä kuvattua siirtymää. 

− Tiekartta tukee erityisesti alueella toimivia julkisorganisaatioita saavuttamaan kansalliset ja kansainväliset ilmasto- ja kiertotaloustavoitteet, Projektipäällikkö Liisa-Maija Hurme kertoo.   

Huhtikuun lopussa päättyvän hankkeen tuloksena vakiinnutetaan Etelä-Pohjanmaan ilmasto- ja kiertotaloustyön jatkuva toimintamalli, jonka tarkoitus on tehostaa ilmasto- ja kiertotaloustiedon välittämistä ja hyödyntämistä. 

− Nyt laadittu tiekartta ei siis jää pöytälaatikkoon, vaan jatkossa on tarkoitus viedä eteenpäin tässä projektissa hyvin alkanutta työtä, Hurme lupaa. 

Työn jatkoa turvaa myös Etelä-Pohjanmaan liiton ympäristöministeriöltä saama rahoitus Alueet kuntien ilmastotyön tukena -avustushausta. Käytännössä rahoitus mahdollistaa yhden henkilön palkkaamisen, jolloin tiekartan kunnille vastuutettujen toimenpiteiden edistäminen ja yhteistyön jatkaminen mahdollistuvat. 

Alueen olosuhteet vaikuttavat keskeisiin toimenpiteisiin  

Tiekartassa on kuusi teemaa: kiertotalous, energia, aluesuunnittelu ja rakentaminen, maatalous ja ruokaketju, metsien ja soiden käyttö sekä liikenne ja logistiikka. Läpileikkaava teema on yrittäjyys. Tilannekuvat ja toimenpiteet on laadittu teemoittain.  

Tiekartan laatimiseen on osallistettu maakunnan väkeä laajasti. Asiantuntijaryhmässä on ollut edustettuna kunnat mukaan lukien lähes 40 tahoa eri toimialoilta. Tämä on mahdollistanut sen, että työn tuloksena on linjattu juuri Etelä-Pohjanmaalle tarkoituksenmukaiset ja toteuttamiskelpoiset toimenpiteet, joilla tavoitteita kohti kuljetaan. 

Tällä hetkellä Ilmasto- ja kiertotaloustiekartta on kommenttikierroksella sidosryhmillä. Valmis tiekartta julkaistaan huhtikuun loppuun mennessä Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla. 

Teksti: Hanne Rantala 

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Liisa-Maija Hurme, p. 040 1543 83, liisa-maija.hurme@etela-pohjanmaa.fi