Etelä-Pohjanmaan liitolla oli ilo emännöidä ja isännöidä Interreg Aurora -ohjelman johtajan Iiris Mäntyrannan sekä ohjelman sihteeristössä Pohjanmaan liitossa työskentelevän Susanna Ehrsin vierailua Seinäjoella. Norrbottenin lääninhallituksessa pitkään ohjelmajohtajana toiminut Mäntyranta halusi tutustua Aurorassa uuteen ja hänelle vielä vieraaseen Etelä-Pohjanmaan alueeseen.
Vierailun aikataulu sopi hyvin yhteen rahoitusohjelman norjalaisten, ruotsalaisten, suomalaisten ja saamelaisten toimihenkilöiden Vaasan tapaamisen kanssa. Meidän lakeutemme ovat jääneet Mäntyrannan mieleen junan ikkunasta, mutta nyt hän halusi tietää tarkemmin, mitä Etelä-Pohjanmaalle kuuluu.
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta edellä
Koska vierailulle oli tällä kerralla varattu vain yksi työpäivä matkoineen, keskitimme tapaamiset ja tiedonvaihdon Etelä-Pohjanmaan liiton edustajien lisäksi suurimpiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimijoihin. Aamumme alkoi Seinäjoen ammattikorkeakoulussa, missä rehtori Jaakko Hallila kertoi ammattikorkeakoulun saavutuksista, merkityksestä maakunnan kehittämiselle sekä toiminnan haasteista, kuten vähäisestä korkea-asteen koulutuspaikkojen määrästä suhteessa väkilukuun ja työvoimatarpeeseen.
Framilla asiantuntija Elisabet Kivimäki Into Seinäjoki Oystä kertoi heidän toiminnastaan. Erityisesti kuljetusdroonien toiminnan kehittäminen Seinäjoen lentoasemalla kansainvälisessä yhteistyössä, ja siihen tulevaisuudessa mahdollisesti linkittyvä sähkölentokoneliikenne herättivät vieraiden kiinnostusta. Tavara- ja henkilökuljetukset ovat sekä haaste että mahdollisuus koko Interreg Aurora-ohjelman alueella.
Seinäjoen yliopistokeskuksen toimintaa esitteli asiantuntija Mari Kekola ja Epanet-professuuriverkostoa Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen toiminnanjohtaja Olli-Pekka Viinamäki. Molemmat toimintamallit, erityisesti ainutlaatuinen professoriverkosto, puhuttivat samoin kuin Aurora-ohjelman tarjoamat mahdollisuudet TKI-toimijoiden verkostojen ja yhteistyön laajenemiselle.
Maakunnan tavoitteet, tunnusluvut ja kansainvälisyys
Päivän päätteeksi maakuntajohtaja Heli Seppelvirta teki laajan katsauksen Etelä-Pohjanmaan keskeisiin kehittämistavoitteisiin ja -tarpeisiin sekä niihin liittyviin tunnuslukuihin, ja innovaatiojohtaja Antti Saartenoja kertoi Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälisestä toiminnasta. Keskustelua käytiin tarjolla olevista kehittämisresursseista, mitä Interreg Aurora -ohjelmakin edustaa, sekä niiden käytettävyydestä.
Koko ohjelman alueella ongelmat ovat paljolti yhteisiä: ikääntyvä ja vähenevä väestö, osaavan työvoiman saatavuus, mikro- ja pienyritysvaltainen yritystoiminta joidenkin suuryritysten rinnalla, uusien palvelumuotojen tarve, digitalisaatio, tutkimus- ja koulutuspalvelujen saavutettavuus, liikkumis- ja kuljetuspalvelut sekä ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen torjunta. Uudella Euroopan unionin ohjelmakaudella niiden ratkaisemiseen on aiempaa enemmän resursseja. Toimijoiden – ja myös rahoittajien – haasteena on kohdentaa kehittämishankehakemukset niille sopivimpiin rahoituslähteisiin, pyrkiä välttämään kehittämistyön päällekkäisyys ja linkittää saman tematiikan hakkeet ohjelmasta riippumatta toisiinsa, että voidaan hyödyntää kehittämistoiminnan synergioita. Vaikkapa niin, että kansallisesti rahoitettu ja toteutettu hanke voi tuottaa idean tai sisältöä kansainväliselle hankkeelle ja päinvastoin.
Tiiviin päivän ja aktiivisen keskustelun jälkeen vieraat suuntasivat kohti Vaasaa mukanaan paitsi runsain mitoin tuoretta eteläpohjanmaatietämystä myös eteläpohjalaisia tuotteita.
Teksti: Pia Kattelus