Etelä-Pohjanmaan kasvupotentiaali edellyttää tuottavuuden vahvistamista 


Käsi piirtää ylöspäin nousevaa diagrammia. Koristeellinen.

Etelä-Pohjanmaa on edelleen merkittävä Suomen elinvoiman ja huoltovarmuuden tukipilari, mutta alueen tulevaisuuden kasvu riippuu ratkaisevasti tuottavuuden kehityksestä. Maakunnan keskeiset toimijat – Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan kauppakamari, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry ja MTK-Etelä-Pohjanmaa – ovat tiivistäneet yhteistyötään vahvistaakseen yhteistä edunvalvontaa ja alueen suotuisaa kehitystä. Toimijoiden hallitusten yhteinen tapaaminen järjestettiin 22.10.2025 Seinäjoella. 

Tuottavuuden kehitys maakunnan suurin haaste 

Tapaamisessa puhuneen Etelä-Pohjanmaan liiton yhteyspäällikkö Miika Laurilan mukaan Suomen ja Etelä-Pohjanmaan suurin haaste on heikko tuottavuuden kehitys. Kyse ei ole vain viime vuosien kriiseistä, vaan pitkäaikaisesta rakenteellisesta ongelmasta. 

– Tuottavuus on käännettävissä kasvuun, mutta se edellyttää, että erilaisten alueiden vahvuudet kyetään hyödyntämään täysimääräisesti. Etelä-Pohjanmaa on tuottavuusmittauksissa vuodesta toiseen viimeisten joukossa. Samalla olemme esimerkki alueesta, jossa piilee huomattavaa potentiaalia työllisyyden ja talouden kasvuun, jos saamme siihen oikeat välineet, Laurila toteaa. 

Koulutus- ja TKI-panostusten epäsuhta hidastaa kehitystä 

Etelä-Pohjanmaan asemaa vaikeuttaa se, että valtion tason koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopolitiikka ei ole ollut maakunnan kannalta suosiollista. Maakunnassa on edelleen maan vähiten T&K-panostuksia suhteessa asukaslukuun sekä vähiten korkeakoulutuksen aloituspaikkoja suhteessa nuoriin ikäluokkiin. 

Graafi, jossa esitetään TKI-menot maakunnittain. Etelä-Pohjanmaa on viimeisenä.

Vaikka korkeakoulujen sisäänottomääriin on viime vuosina saatu pientä parannusta, TKI-panostusten osalta tilanne on edelleen huolestuttava. Laurilan mukaan nykyiset rahoitusinstrumentit eivät palvele Etelä-Pohjanmaan elinkeinorakenteelle tyypillisiä pk-yrityksiä riittävästi. 

– ELY-keskusten kehittämispalveluiden ja Business Finlandin innovaatiosetelin lakkauttaminen sekä suuryritysten TKI- ja vientipainotteiset rahoituskriteerit ovat heikentäneet pk-yritysten mahdollisuuksia kehittää toimintaansa, Laurila huomauttaa. 

Maakunnassa nähdäänkin vahva tarve pk-yrityksille suunnatulle rahoitukselle, joka mahdollistaisi monipuoliset tuottavuutta vahvistavat investoinnit, liiketoiminnan kehittämisen ja innovaatioiden skaalauksen. 

Näkymissä valoa, investoinnit ja yhteistyö lisäävät toivoa 

Heikosta talouskehityksestä huolimatta maakunnassa on merkkejä positiivisesta kehityksestä. Konkurssien määrä on kasvanut, mutta laajoilta irtisanomisilta on vältytty, ja investointien määrä on kääntynyt kasvuun. 

Tulevaisuuden kasvu edellyttää TKI-toiminnan merkittävää vahvistamista ja vaikuttamista rahoituskriteereihin, jotta Etelä-Pohjanmaan yritysten kilpailukyky ja uudistumiskyky voivat nousta uudelle tasolle. 

– Yhteinen edunvalvonta ja alueen vahvuuksiin perustuva kehittämistyö ovat avainasemassa. Meillä on osaamista, tahtoa ja yrittäjyyttä. Nyt tarvitaan välineet niiden täysimääräiseen hyödyntämiseen, tapaamisen yhteenvetona todettiin.