FRIDGE-toimintasuunnitelma: Eurooppalaisia esimerkkejä ruokamaakunnan kehittämiseen


Peltolakeus.

Ruoka on Etelä-Pohjanmaan maakunnalle merkittävä painopiste ja osaamisala, sillä Etelä-Pohjanmaa on Suomen Ruokaprovinssi, vahva ja monipuolinen ruokamaakunta. Alueellamme tuotetaan merkittävä osa suomalaisten syömästä ruoasta ja ruoka-ala työllistää monen tämänkin artikkelin lukijan perheenjäsenen tai tutun. Erityisesti elintarvikealan pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvyn kehittäminen on jatkuvasti aiheellista ja huomioita tulee kiinnittää erityisesti toimenpiteisiin, joilla tähdätään yritysten tuottavuuden parantamiseen, markkinoille pääsyn sekä kasvun edistämiseen.

Etelä-Pohjanmaan liitto on ollut kumppanina kansainvälisessä FRIDGE – Development of Food industry SME competitiveness with better potentials in growth -hankkeessa, jonka tavoitteena on elintarvikealan pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn sekä niitä tukevien toimintapolitiikkojen edistäminen. Interreg Europe -ohjelmasta rahoitettu hanke on ollut käynnissä elokuusta 2019 lähtien ja siinä on mukana kuusi aluetta Euroopasta.

Kolmevuotisen taipaleen aikana olemme tutustuneet kattavasti kumppanialueilla tapahtuvaan ruoka-alan kehittämistoimintaan, sekä pohtineet tiiviisti maakunnan elintarvikealan kehittäjien kanssa, miten muilta alueilta opittua tietoa voisimme hyödyntää ruokamaakunnan kehittämisessä.

Kolme henkilöä kuuntelee kuulokkeiden kautta tarkkaavaisesti esitystä panimovierailun yhteydessä.
Elina Huhta (vas.) Seinäjoen ammattikorkeakoulusta ja Hanna Meriläinen (kesk.) Etelä-Pohjanmaan liitosta kuuntelevat tarkkaavaisesti belgialaisen panimon menestyksen reseptejä Itä-Flanderiin järjestetyn vierailun yhteydessä.

Hankkeen opit konkretisoituvat toimintasuunnitelmassa

Hankkeen aktiivivaihe on tulossa heinäkuussa päätökseen, ja sen myötä myös tulokset alkavat konkretisoitua. Toukokuun lopussa julkaisimme alueellisen toimintasuunnitelman elintarvikealan kehittämiseksi. Elintarvikealan kehittäminen jaettiin toimintasuunnitelmassa kahden teeman alle; ruoka-alan innovaatioekosysteemin kehittämiseen sekä elintarvikealan yritysten kehittämiseen.

Hankkeessa tunnistetut kehittämistarpeet ja muilta alueilta opitut hyvät käytänteet näkyvät vahvasti toimenpiteissä. Matkan varrella meitä inspiroivat erityisesti muilla alueilla toimivat ruoka-alan klusterit ja yhteistyömallit sekä lähiruoan edistämiseen tähtäävät toimintamallit. Olemme myös tunnistaneet että, maakunnan ruokaekosysteemiä on kehitettävä tukemaan entistä vahvemmin innovaatioiden sekä uuden tiedon ja osaamisen hyödyntämistä ja siirtämistä yrityksiin. 

Ruoka-alan innovaatioekosysteemin kehittäminen

Ensimmäisessä teemassa tuetaan alueellisen ruoka-alan innovaatioekosysteemin kehittymistä kolmella eri toimenpiteellä. Niistä ensimmäisen toimenpiteen tavoitteena on järjestää syksyllä 2022 Seinäjoella uusi tapahtuma, ruoka-alan toimijat yhteen kokoavan innovaatioekosysteemipäivä. Se tähtää alueen ruoka-alan innovaatioekosysteemin vahvistamiseen lisäämällä toimijoiden välistä vuoropuhelua sekä sitouttamalla osallistujia yhteisesti määriteltäviin innovaatiokeskittymän kehittämistavoitteisiin.

Toisen toimenpiteen tavoitteena on vaikuttaa vuoden 2022 lopussa valmistuvaan Ruokaprovinssistrategiaan eurooppalaisilta partnereilta tunnistettujen hyvien käytäntöjen avulla. Valmistuva Ruokaprovinssistrategia tulee jatkossa olemaan merkittävässä roolissa alueellisen ruoka-alan innovaatioekosysteemin vahvistamisessa sekä tulevien kehittämistoimenpiteiden konkretisoinnissa ja koordinoinnissa.

Kolmas toimenpide, joka tukee alueellisen innovaatioekosysteemin kehittymistä, on valmistuvan Ruokaprovinssistrategian koordinointihanke. Sille tullaan hakemaan rahoitusta syksyn 2022 aikana isommalla, maakuntaa kattavalla konsortiolla.

Elintarvikealan yritysten kehittäminen

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaa on horjuttanut maailmanlaajuinen koronapandemia, joka on hidastanut muun muassa maakunnan ruoka-alan yritysten digitalisaatiota, taannuttanut innostusta elintarvikkeiden jalostusasteen nostamiseen sekä horjuttanut erityisesti pienten elintarvikeyritysten resilienssiä.

Alueellisessa toimintasuunnitelmassa pk-yritysten kehittämiseen tartutaan kahdella eri toimenpiteellä. Ensimmäisessä toimenpiteessä usean toimijan yhteistyössä toteuttaman YDIRE-hankkeen avulla ruoka-alan yrityksille tuodaan ratkaisuja digitalisaatioon ja yhteistyöhön ja sitä kautta vahvistetaan yritysten resilienssiä eli muutosjoustavuutta kriisitilanteissa. Toisessa toimenpiteessä PREMIUM-hankkeen avulla nostetaan elintarvikkeiden jalostusastetta kehittämällä kuluttajapalautteen avulla kilpailijoiden tuotteista erityisen erottuvia elintarvikkeita.

Ihmisiä kävelee Kyrö Distillery Companyn rakennuksen pihamaalla.
FRIDGE-hankkeen kansainväliset kumppanit vierailivat Etelä-Pohjamaalla maaliskuussa 2022. Yksi vierailukohteista oli kansainvälisesti menestynyt ja innovatiivisesta markkinoinnista tunnettu Kyrö Distillery Company.

Mukana laaja joukko elintarvikealan kehittäjiä

Toimintasuunnitelman toimenpiteiden toteuttajina nähdään muun muassa Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset, Helsingin yliopiston Ruralia-insituutti, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto sekä Vaasan ylipisto. Kukin niistä tekee tiivistä yhteistyötä alueen elintarvikeyritysten, muiden kehittämistahojen ja kansainvälisten verkostojen kanssa.

Toimintasuunnitelmaa on valmisteltu keväästä 2021 lähtien tiiviissä yhteistyössä alueen elintarvikealan toimijoiden kanssa muun muassa kyselyiden ja toimintasuunnitelmatyöpajojen kautta. Valmistelussa keskeisessä roolissa on toiminut asiantuntijatiimi Seinäjoen ammattikorkeakoulun Kestävät ruokaratkaisut -tiimistä, jolta Etelä-Pohjanmaan liitto tilasi asiantuntemusta työn toteuttamiseen.

Lisätiedot

Kirjoittajat ja yhteyhenkilöt

FRIDGE-hankkeen, Interreg Europe -ohjelman ja Euroopan aluekehitysrahaston logot.