Ilmasto- ja kiertotaloustiekartan seurantaraportti: Etelä-Pohjanmaan päästöt laskussa 


Aurinkopaneeleja Lappajärven yhteiskoulun katolla.
Kuva: Aurinkopaneeleja Lappajärven yhteiskoulun katolla.

Etelä-Pohjanmaan Ilmasto- ja kiertotaloustiekartan ensimmäinen seurantaraportti on valmistunut. Raportin mukaan maakunnan päästöt ovat laskusuunnassa, ja ilmastotyö on alueella kohtalaisessa vauhdissa. Seurantaa varten on haastateltu kuntien ja muiden sidosryhmien asiantuntijoita. 

Tuore seurantaraportti (pdf) kuvaa ilmastotyön edistymistä Etelä-Pohjanmaalla kuudessa eri teemassa, joita ovat kiertotalous, energia, maatalous ja ruokaketju, aluesuunnittelu ja rakentaminen, metsien ja soiden käyttö sekä liikenne ja logistiikka. Teemat on valittu tiekarttaan maakunnan olosuhteet ja erityispiirteet huomioiden. 

Päästöt laskusuunnassa 

Maakuntastrategian tavoitteena on vähentää päästöjä 80 prosenttia vuoden 2005 tasosta ja saavuttaa hiilinegatiivisuus vuoteen 2050 mennessä. Seurantaraportin mukaan maakunnan päästöt ovat laskeneet vuosien 2005–2022 välillä 18 prosenttia. Tavoitteeseen on vielä matkaa, mutta suunta on oikea ja toimenpiteet lupaavia. 

Merkittävin yksittäinen päästöjä vähentävä tekijä vuonna 2022 oli fossiilisen energian osuuden pienentyminen energiantuotannossa. Merkittävimmät päästölähteet olivat maatalous (41 % kokonaispäästöistä), tieliikenne (21 %) ja kaukolämmitys (9 %). 

Maatalouden päästöt ovat kääntyneet laskuun viimeisen viiden vuoden aikana ja vuonna 2022 ne olivat pienimmät kymmeneen vuoteen. Seurantaraportin tiedot päästökehityksestä perustuvat Suomen ympäristökeskuksen (Syke) laskelmiin. 

Päästölaskenta ei ole vielä täysin kattavaa. Esimerkiksi alueperusteisessa laskennassa maatalouden päästöt näkyvät tuotantopaikassa eivätkä siellä, missä ruoka kulutetaan. 

– Laskennan kehittäminen alueellisten erojen huomioimiseksi on erittäin tärkeää, täsmentää projektipäällikkö Liisa-Maija Hurme

Energiantuotannossa edistysaskeleita 

Merkittävimpiä edistysaskeleita Etelä-Pohjanmaan ilmastotyössä on otettu energiantuotannossa. Turpeen käyttöä energiantuotannon polttoaineena on vähennetty tehokkaasti, investointeja maatilakohtaisiin biokaasulaitoksiin on tehty monia ja kuntien omistamista öljylämmitteisistä rakennuksista on lähes kokonaan luovuttu. 

Etelä-Pohjanmaalla on panostettu innovatiivisella otteella kestävään energiantuotantoon ja esimerkiksi tuulivoiman osuus maakunnan sähköntuotannossa vuonna 2022 oli 74 prosenttia. Alueella on käynnissä vedyntuotantomahdollisuuksia edistäviä hankkeita ja suunnitteilla on lähes 20 aurinkovoima-aluetta. 

Energian kulutuksessa ei ole viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia, mutta energiakriisi on vauhdittanut kuntien energiatehokkuustoimia. 

Konkreettista kehitystä ilmastotyössä 

Raportin mukaan ilmastotyö on edistynyt Etelä-Pohjanmaalla kohtalaisesti. Edistystä on tapahtunut mm. kiertotalousosaamisen kasvattamisessa, hiilineutraalien ruokapalveluiden ja elintarvikkeiden valmistuksessa, kestävässä yhdyskuntakehityksessä, metsien ja soiden hiilinielujen vahvistamisessa sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämisessä. 

– Maakunnan kaikki kunnat tekevät työtä sen eteen, että ympäristö ja asukkaat voivat hyvin tulevaisuudessakin, Hurme tiivistää. 

Ilmasto- ja kiertotaloustyötä tehdään kunnissa esimerkiksi jätehuoltoon, energiansäästöön, liikennepalveluihin sekä sähkön ja lämmön tuotantomuotoihin liittyen. Muun muassa aurinkopaneeleita on asennettu, led-valoja vaihdettu ja ruokahävikkiä vähennetty.  

Maakunnan kehittämiskohteiksi ilmastotyössä nostetaan mm. ilmastotyön rahoituksen varmistaminen, päästöjen mittaustapojen kehittäminen ja kuntien ilmastotoimenpiteistä tiedottamisen parantaminen. 

Mikä on tiekartan tarkoitus? 

Etelä-Pohjanmaan ilmasto- ja kiertotaloustiekartta valmistui vuonna 2022. Tiekartta tukee alueella toimivia organisaatioita saavuttamaan kansallisia ja kansainvälisiä ilmastotavoitteita. Etelä-Pohjanmaan liitto laati tiekartan seurantarapotin osana Ilmastokestävä Etelä-Pohjanmaa -hanketta, joka on saanut EAKR-rahoitusta. Seurantaa varten on haastateltu kuntien ja muiden sidosryhmien asiantuntijoita. 

Lisätietoja: vs. suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, p. 050 3479845, projektipäällikkö Liisa-Maija Hurme, p. 040 1543831. 

Euroopan unionin osa-rahoituksen logo