EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen teki virtuaalisen maakuntavierailun Etelä-Pohjanmaalle tiistaina 23.3.2021.
Vierailu koostui kahdesta osasta: kouluvierailusta ja komissaarin kyselytunnista. Tilaisuuksien aikana maakunnan toimijat pääsivät keskustelemaan komissaarin kanssa ajankohtaisista EU-aiheista. Kyselytunnilla keskustelua käytiin kolmen teeman ympärillä:
- koronakriisi ja siitä elpyminen
- nuorten ja kansalaisten osallistaminen Euroopan unionin kehittämiseen
- kansainväliset kumppanuudet ja EU:n Afrikka-suhteet
Kerromme tässä artikkelissa kyselytunnin aikana käydyistä keskusteluista liittyen erityisesti nuorten vaikuttamismahdollisuuksiin ja kansalaisten osallistamiseen.
Nuorten ääni kuuluviin – perspektiiviä Afrikasta
EU:n elpymispaketin nimikin, Next Generation EU, sen jo sanoo: Eurooppaa rakennetaan nyt tuleville sukupolville. Siksi on myös olennaista, että tulevien sukupolvien, ääni kuuluu ja näkyy myös tämän päivän päätöksissä. Kyselytunnille osallistunut nuorisovaltuutettu Veera Bohjanen tiedusteli komissaarilta, miten nuorten näkemys tulee huomioon otetuksi, kun parlamentinkin keski-ikä on yli 50 vuotta.
Vastauksessaan Bohjasen kysymykseen komissaari Urpilainen perään kuulutti, että nuorten äänen varmistamiseksi, nuoret pitää saada ensiksi äänestämään ja toiseksi, asettumaan vaaleihin ehdolle. Vain tällä tavoin parlamentin ikäjakaumaakin saadaan muutettua.
Yleisesti ottaen komissaari arvioi, että nuorten rooliin kiinnitetään EU:n instituutioissa nykyään aikaisempaa enemmän huomiota ja verrattuna esimerkiksi nuorten tilanteeseen Afrikassa, Suomessa ja Euroopassa nuorten asiat ovat erittäin hyvin.
– Afrikan 1,2 miljardista ihmisestä jopa kuusikymmentä prosenttia on alle 25-vuotiaita ja Afrikan keski-ikä on niinkin alhainen kuin 19-vuotta. Vaikka nuorten osuus väestöstä onkin järisyttävän suuri, ovat nuorten mahdollisuudet kouluttautua, työllistyä ja myös osallistua päätöksentekoon todella paljon heikoimmat kuin Euroopassa ja kuilu nuorten ja päättäjien välillä on valtava, Urpilainen selvensi.
Urpilainen onkin nostanut nuorten aseman parantamisen yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi EU:n Afrikkaan suuntautuvassa toiminnassa.
– Olen nostanut koulutukseen ohjattavia määrärahoja ja perustanut kansainvälisen asiantuntijaryhmän, jonka kanssa sparraamme nuorten asioita ja osallisuuden parantamista Afrikassa, Urpilainen selvensi.
Tämä lisäksi tiimiin on tulossa nuorisonedustaja, joka on asiantuntijana auttamassa, miten kehitysyhteistyöhankkeissa pystytään entistä enemmän panostamaan nuoriin ja parantamaan heidän osallisuutta ja elämän laatua, komissaari jatkoi.
Kaikki mukaan keskustelemaan EU:n tulevaisuudesta
EU-tietokeskuksen koordinaattori Hanna Meriläinen tiedusteli komissaarilta myös vastikään julkistetun Euroopan tulevaisuuskonferenssin tavoitteista. Tulevaisuuskonferenssin tavoitteena on osallistaa Euroopan kansalaisia keskustelemaan Euroopan kohtaamista haasteista ja tulevaisuuden kehityksestä. Europe Direct -tiedotuspisteitä ympäri Euroopan on kannustettu käynnistämään tulevaisuuskonferenssin keskusteluja alueillaan.
Komissaari toivoi, että tulevissa keskusteluissa pureuduttaisiin EU:n olemassaolon oikeutukseen ja kannusti käymään keskustelua erityisesti siitä, mistä asioista tulisi päättää EU-tasolla ja mitä olisi järkevämpää jättää kansallisen ja paikallisen tason päätettäväksi.
– Euroopan unioni on olemassa siksi, että se tuo sen kansalaisille jotain lisäarvoa. Näkisin, että juuri ilmastonmuutos ja teknologinen kehitys ovat sellaisia asioita, jotka koskettavat jokaista ja jotka eivät noudata kansallisvaltioiden rajoja, ja joihin myös EU:n tulee hakea yhdessä ratkaisuja, komissaari Urpilainen avasi.
Komissaari nosti esiin myös kriisien synnyttämän tarpeen kansainväliselle yhteistyölle. Koronakriisi ei varmasti tule olemaan viimeinen kriisi, jonka Eurooppa ja maailma kohtaa. Näin ollen olisi tärkeää käydä keskustelua myös siitä, miten kriiseihin varaudutaan yhdessä.
– Kannustan ihan kaikkia osallistumaan keskusteluihin. Yrityksiä, nuoria ja myös Euroopan unioniin kriittisesti ja varauksellisesti suhtautuvia on tärkeä saada keskusteluihin mukaan, Urpilainen kannusti.
Kyselytunnille osallistuivat komissaarin lisäksi maakunnasta kuusi edustajaa eri organisaatioista: maakuntajohtaja Asko Peltola Etelä-Pohjanmaan liitosta, Elisabet Kivimäki Into Seinäjoki Oy:stä, rehtori Jaakko Hallilla Seinäjoen Ammattikorkeakoulusta, Aki Sundell Teknologiateollisuus Ry:stä, nuorisovaltuutettu Veera Bohjanen Seinäjoen nuorisovaltuustosta sekä Hanna Meriläinen Etelä-Pohjanmaan EU-tietokeskuksesta.
Teksti: Hanna Meriläinen