EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen teki virtuaalisen maakuntavierailun Etelä-Pohjanmaalle tiistaina 23.3.2021.
Vierailu koostui kahdesta osasta: kouluvierailusta ja komissaarin kyselytunnista. Tilaisuuksien aikana maakunnan toimijat pääsivät keskustelemaan komissaarin kanssa ajankohtaisista EU-aiheista. Kerromme tässä artikkelissa kyselytunnilla käydyistä keskusteluista liittyen EU:n Afrikka-suhteisiin erityisesti Etelä-Pohjanmaan näkökulmasta.
Osaamista ja kokonaisvaltaisia ratkaisuja Etelä-Pohjanmaalta
Kyselytunnin loppupuolella keskusteltiin erityisesti eteläpohjalaisten pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksista hyötyä Afrikan markkinoista. Teknologiateollisuus ry:n aluepäällikkö Aki Sundell toi puheenvuorossaan esiin hyviä esimerkkejä maakunnasta ja tiedusteli komissaarilta, kuinka erityisesti pk-yritykset voivat ottaa kaiken irti Afrikan tarjoamista mahdollisuuksista.
– Etelä-Pohjanmaa on puhtaasti pk-yritysvaltainen maakunta ja meillä on tuotettu hyviä ratkaisuja Afrikkaan esimerkiksi infra- ja rehupuolella. Pienillä yrityksillä on kuitenkin usein haasteita ottaa askeleita vientiin, vaikka potentiaalia olisikin, Sundell avasi.
– Maakunnassa on paljon maatalouskoneiden valmistajia, jotka voivat tarjota ratkaisuja ja lisäarvoa kasvavaan ruoan tuotannon tarpeeseen. Teuvan keitintehdas on myös hyvä esimerkki pienestä mutta kansainvälisestä toimijasta, joka valmistaa liikkuvia ruoanvalmistuslaitteistoja tarjoten ratkaisuja niin kriisialueille kuin myös sähköttömille alueille, Sundell esitteli.
Komissaari yhtyi näkemykseen viennin haasteista erityisesti pk-yrityksille ja toi esiin myös poliittisten riskien merkityksen vientiin liittyvissä investoinneissa.
– Poliittiset riskit ja poliittinen epävakaus ovat suurin haaste pk-yrityksille investoida. EU-tasolla on erilaisia työkaluja, joilla kannustetaan investointiin ja minimoidaan riskejä. Esimerkiksi rahoituksen osalta erilaisten takausmekanismein on taattu lainaa EU:n budjettivaroista kansallisten rahoituslaitosten tai EU:n investointipankkien kautta, Urpilainen eritteli.
Vientiponnistuksissa komissaari kannusti pieniä yrityksiä hyödyntämään ensin kansallisia palveluita ja rahoitusmahdollisuuksia, kuten FinnFundin ja ulkoministeriön monipuolisia vienninedistämispalveluja.
Samaten komissaari toi esiin myös pk-yritysvaltaisuuden Afrikan valtioissa ja pohti, voisiko eteläpohjalaista yrittäjyysosaamista viedä yhtä lailla myös Afrikkaan.
Kokonaisvaltaiset ratkaisut
Kyselytunnin lopulla käytiin mielenkiintoista keskustelua myös kokonaisvaltaisten ratkaisujen mahdollisuuksista. Elisabet Kivimäki Into Seinäjoelta esitteli lyhyesti erinomaisia esimerkkejä Etelä-Pohjanmaalta, joilla osaamista ja teknologiaa on viety Afrikkaan.
– Akaasiapuskahankkeessa haimme ratkaisua Afrikan kasvavaan akaasiapuuongelmaan ja lähdimme kehittelemään ideaa, jossa akaasiapuusta tehdään rehua karjalle, Kivimäki kertoi.
Mukana hankkeessa on ollut laaja konsortio yhdistäen paikallisia teknologian toimittajia sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioita.
– Mukaan saatiin myös YK:n teollisuusjärjestö UNIDO, joka rahoittaa ja implementoi hanketta paraikaa ja paikallinen teknologiayritys JPT-industria toimittaa Namibiaan rehulaitteistoa, Kivimäki selvensi.
Kokonaisvaltaisuutta ja arvoketjuajatteluun pohjautuvaa toimintamallia on sittemmin lähdetty hyödyntämään vuohiarvoketjun rakentamista kehittävän hankkeeseen Sambian suuntaan.
Komissaari Urpilainen oli erittäin innostunut Kivimäen esittelemistä esimerkeistä ja kiinnostunut kuulemaan hankkeista lisää. Hän kehui erityisesti kokonaisvaltaisuuden tuomaa vaikuttavuutta ja oli kiinnostunut myös hankkeiden skaalautuvuuden mahdollisuuksista.
– Kannustankin kovasti jatkamaan yhteistyötä ja ottamaan yhteyttä kabinettiin kertomalla lisää näistä hankkeista. Mielellämme autamme, jos vain mahdollista, Komissaari kannusti.
Panostusta koulutukseen
Viimeisenä, muttei vähäisempänä, puheet käännettiin koulutukseen. Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori Jaakko Hallilla esitteli lyhyesti ammattikorkeakoulun kansainvälistä toimintaa ja Afrikka-yhteistyötä.
– Seinäjoen ammattikorkeakoulu on erittäin kansainvälinen korkeakoulu, jolla on yli 200 kansainvälistä kumppania ympäri maailman. Afrikan maihin yhteistyötä on tehty 90-luvulta saakka ja olemme olleet aktiivisia erityisesti North-South-South sekä Terve Afrikka -ohjelmissa, Hallilla esitteli.
Hallilla olikin kiinnostunut kuulemaan tarkemmin myös siitä, mitä mahdollisuuksia EU:n Afrikka-strategia tarjoaa korkeakouluille. Tässä komissaari näki hyvinkin paljon mahdollisuuksia ja kannusti tarttumaan tilaisuuksiin.
– Näen että Afrikka-strategia tarjoaa todella paljon mahdollisuuksia koko korkeakoulusektorille Suomessa peruskoulutuksesta korkeakouluihin ja kiinnostus on myös kasvanut kovasti. Erasmus+-ohjelma on yksi keskeinen instrumentti korkeakouluyhteistyössä, mutta muitakin rahoitusinstrumentteja toki on, Urpilainen totesi.
Urpilainen on ottanut tavoitteeksi nostaa Euroopan kehitysyhteistyörahoituksen koulutusbudjettia seitsemästä prosentista kymmeneen prosenttiin, mikä tarkoittaa sitä, että tulevana seitsemänä vuonna rahoitusta erilaisiin koulutushankkeisiin ollaan ohjaamassa jopa 5,5 miljardia euroa.
Hankkeiden valmistelussa Urpilainen kehotti muodostamaan konsortioita ja hakemaan sitä kautta hankkeille volyymiä.
– Hankkeilta vaaditaan usein suurta volyymia ja sitä voidaan hakea kansallisten ja myös kansainvälisten konsortioiden kautta. Seamkin kattavasta yhteistyöverkostosta löytyy varmasti hyviä yhteistyökumppaneita isojenkin hankkeiden toteuttamiseen, Urpilainen arvioi.
Mobiiliteknologiat kiinnostavat Afrikassa
Viimeisenä Hallila tiedusteli Urpilaiselta myös Afrikka-strategian rahoitusmahdollisuuksista liittyen vihreään kasvuun ja digitaaliseen transformaatioon. Näistä Urpilainen nosti esiin erityisesti digitalisaatioon ja mobiiliteknologioihin liittyvät teemat.
Digitalisaatio on ollut mielenkiintoinen ilmiö Afrikassa. Siellä on toisaalta valtioita ja alueita, joissa puhutaan edelleen sähköistämisen tarpeesta, mutta sitten samaan aikaan kaikilla on siellä kännykät. Tämän myötä mobiiliteknologioita on otettu Afrikassa erittäin ahnaasti käyttöön ja esimerkiksi maksamisessa on siirrytty käteismaksamisesta suoraan mobiilimaksamiseen.
– Mobiiliteknologiat tarjoavat monia mahdollisuuksia yhteiskunnille ja tähän on varmasti tulossa tulevalla rahoituskaudella rahoitusta. Keräämme tällä hetkellä kumppanimaista ideoita ja ajatuksia, millaisia hankkeita myös kehitysyhteistyörahoituksella voidaan rahoittaa, Urpilainen esitteli ja lupasi olla kabinetin kautta yhteydessä, kun rahoitusta on lähdössä liikkeelle.
Loppuun Urpilainen kiitti vielä tilaisuudesta ja hyvin laadituista mielenkiintoisista kysymyksistä. Hän oli myös otettu siitä, kuinka hyvää kansainvälistä yhteistyötä Etelä-Pohjanmaalla on tehty niin Euroopassa kuin globaalisti.
Teksti: Hanna Meriläinen
Lue lisää ja tutustu
- Komissaarin kyselytunti – Osa 3: Tasavertaisia kumppanuuksia Afrikkaan.
- Kansainväliset kumppanuudet. Euroopan komissio. Englanniksi.
- Euroopan unionin Afrikka-strategia. Lehdistötiedote.
- Seinäjoelta ratkaisuja globaaleihin ongelmiin. Blogikirjoitus Muuttomoottorin-verkkosivuilla.