EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen teki virtuaalisen maakuntavierailun Etelä-Pohjanmaalle tiistaina 23.3.2021.
Vierailu koostui kahdesta osasta: kouluvierailusta ja komissaarin kyselytunnista. Tilaisuuksien aikana maakunnan toimijat pääsivät keskustelemaan komissaarin kanssa ajankohtaisista EU-aiheista. Kerromme tässä artikkelissa kyselytunnilla käydyistä keskusteluista liittyen EU:n Afrikka-suhteisiin.
Afrikka-suhteet puhuttivat kyselytunnilla
Keskustelun kansainvälisistä kumppanuuksista ja Afrikka-yhteistyöstä avasi IntoSeinäjoen Elisabet Kivimäki, jolla on varsin pitkä kokemus Afrikka-suhteiden rakentajana. Kivimäki on viettänyt elämästään 11 vuotta Afrikassa työskennellen Sambian ja Namibian suurlähetystöissä ja edistää nyt Into Seinäjoella yritysten kansainvälistymistä.
– Keskustelu Etelä-Pohjanmaan Afrikka-suhteista on tärkeä avaus meidän alueen yritysten kansainvälisten pyrkimysten edistämisessä ja tukemisessa, missä myös Into Seinäjoki haluaa olla aktiivisesti mukana. Afrikka on tulevaisuuden maanosa, jossa on kaupallisesta näkökulmasta Suomelle ja suomalaisille yrityksille valtavasti potentiaalia, Kivimäki totesi.
Avauspuheenvuorossaan Kivimäki tiedusteli komissaarilta, kuinka hän näkee Suomen legitimiteetin ja vahvuudet Afrikan eri valtioissa ja erityisesti tasavertaisen kaupallistaloudellisen yhteistyön rakentamisessa.
Komissaari yhtyi näkemykseen, että suomi ja suomalaisuus on valttikortti Afrikassa, mutta tunnisti myös Afrikan moninaisuuden ja haasteet.
– Afrikka ei ole monoliitti vaan 50 valtion mosaiikki. Afrikan sisään mahtuu monenlaisia valtioita, kieli ja kulttuureita. Valtioilla on myös erilaisia haasteita. Osa valtioista on nauttinut pitkään vahvasta talouskasvusta ja teknologisesta kehityksestä, kun taas samaan aikaan siellä on hauraampia konfliktien uuvuttamia valtioita, Urpilainen avasi.
Nämä lähtökohdat ovat tärkeitä tunnistaa, kun suhteita Afrikan valtioihin lähdetään solmimaan.
EU:n ja Suomen Afrikka-strategiat tarjoavat monia mahdollisuuksia
Euroopan unionin Afrikka-strategia julkistettiin vuosi sitten maaliskuussa. Strategia tunnistaa viisi keskeistä teemaa, joiden ympärillä kumppanuuksia Afrikkaan halutaan vahvistaa. Näitä ovat vihreän siirtymä ja energiansaanti, digitaalinen siirtymä, kestävä kasvu ja työpaikat, hyvä hallinto ja demokratia sekä muuttoliike ja liikkuvuus.
Myös Suomi julkaisi alkuvuodesta oman Afrikka-strategian, mistä komissaari oli erityisen iloinen. Molemmissa strategioissa Afrikka-tunnistetaan niin ikään mahdollisuuksien maanosana ja tasavertaisena kumppanina.
– Kun Afrikka on aiemmin näyttäytynyt avunsaajana, on uusiin strategioihin tuotu vahvasti uutta näkökulmaa ja pyrkimys on rakentaa Afrikkaan entistä enemmän tasavertaisia kumppanuuksia, vaikka tietysti perinteistä kehitysyhteistyötäkin edelleen tehdään esimerkiksi koulutuksen ja terveydenhuollon kehittämisen saralla, komissaari avasi.
Suomalaista osaamista Afrikkaan
Suomalaistoimijoille komissaari näki Afrikassa useita mahdollisuuksia tuotteiden ja osaamisen vientiin liittyen. Suomi voi tarjota osaamista perinteisesti esimerkiksi energiasektorilla.
– Osaamiselle on kysyntää muun muassa sähköistämiseen ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen liittyen. Samoin myös erilaisille ympäristöteknologioille on kysyntää, komissaari luetteli.
Näiden lisäksi komissaari näki, että Suomi on erittäin vahvoilla koulutuksen saralla ja sinne suuntautuvaa kehittämisrahoitusta ollaan nostamassa tulevalle rahoituskaudelle.
– Afrikan väestön nuori ikärakenne, nuorten ja lasten valtava määrä, tarkoittaa, että siellä on huutava pula opettajista. On arvioitu, että Afrikka tarvitsee tulevaisuudessa 19 miljoonaa uutta opettajaa peruskouluun ja toiselle asteelle, Urpilainen avasi.
– Suomi on maailman mittakaavassa loistava opettajien kouluttaja ja tässä on ehdottomasti paikka toimia edelläkävijänä, komissaari jatkoi.
Lue myös seuraava osa, jossa käsitellään Afrikka-suhteita erityisesti Etelä-Pohjanmaan yrityselämän näkökulmasta.
Teksti Hanna Meriläinen