Maaseutualueiden laajakaistarakentamisessa haasteena on kaupallisten operaattoreiden kiinnostuksen puute. Ratkaisuna ovat olleet kuntaomisteiset yhtiöt, joiden pääomittaminen on nostanut kunnille tulevia kustannusvastuita laajakaistarakentamisessa.
Tulevassa EU:n elvytyspaketista on tarkoitus käyttää laajakaistarakentamiseen 50 miljoonaa euroa. Jos tämä rahoitus kanavoidaan tuoreen kansallisen laajakaistatukilainsäädännön kautta, maaseutualueet uhkaavat jäädä ilman laajakaistahankkeita. Kansallinen ohjelma on usealle kunnalle liian kallis. Elvytysvaroja ei saa jakaa sen mukaisesti. Jos voimassa olevaa kansallista säädäntöä sovelletaan, tulee asetusta muuttaa ja kuntaosuus poistaa.
Valtioneuvoston asetus kuntien maksuosuudesta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa on tullut voimaan 15.3.2021. Asetus määrittää laajakaistarakentamisen tuesta annetun lain soveltamista. Nykymuodossaan useille kunnille epäsuotuisa asetus ei mahdollista kansallisten hankkeiden toteuttamista. Kuntien maksuosuuksien määrittelyssä ei huomioida alueellisten erityispiirteiden aiheuttamia kustannuksia. Tästä syystä kansallisia ehtoja ei tule soveltaa elvytyspaketista myönnettävään laajakaistarahoitukseen.
Kuntien pakolliset maksuosuudet on poistettava
Maakuntien liitot ovat aiemmin esittäneet, että kunnan omarahoitusosuudesta luovutaan kokonaan ja valtiontuki nostetaan 66 prosenttiin tai maaseuturahaston hankkeissa käytettyyn 70 prosenttiin. Tämä olisi perusteltua, koska edellisen tukiohjelman aikaan useilla kunnilla ei ollut taloudellisia edellytyksiä toteuttaa hankkeita, vaikka niiden maksuosuus olisi ollut ”vain” kahdeksan prosenttia.
Kunnan omarahoituksesta luopuminen mahdollistaisi myös eri tukien joustavan käytön. Eri rahoituskanavien tukiehtojen tulee olla samankaltaisia – maaseuturahaston 16 miljoonan elvytyspaketissa laajakaistahankkeisiin vuosille 2021-2022 (n+3) ei ole lainkaan pakollista kuntaosuutta.
Vähimmäisnopeuden määrittelyssä noudatettava EU:n tavoitteita
Samalla kun elvytyspaketin varojen jakoa tarkennetaan edellä esitetyn mukaisesti, myös tietoliikenneyhteyksien vähimmäisnopeus on saatava EU:n edellyttämälle tasolle. Laajakaistalaki edellyttää teknologianeutraalia lähestymistä, ts. mitään teknologiaa ei tule suosia.Voimaan tulleessa laajakaistalain asetuksessa nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeus määritellään saapuvan liikenteen osalta 100 Mbit/s ja lähtevän liikenteen osalta 40 Mbit/s (ruuhka-aikaan 70/28). Jo edellinen Laajakaista kaikille 2015 -ohjelma edellytti symmetristä eli molempiin suuntiin 100 Mbit/s -yhteyttä.
EU:n vuoden 2025 tavoitteena on, että kaikilla olisi mahdollisuus saada 100 Mbit/s -yhteys, joka on nostettavissa 1 000 Mbit/s -nopeuteen. Nyt komissio on jo korottamassa vaatimuksia niin, että kiinteiden yhteyksien rahoituksen ehdoksi tulisi jatkossa vähintään 200 Mbit/s -nopeus ja vuoteen 2030 mennessä kaikkien EU:n kotitalouksien tulisi olla jo 1 000 Mbit/s -yhteyksien piirissä.Nämä linjaukset vaikuttavat EU:n maaseuturahastoon, joten samat vaatimukset ovat perusteltuja myös laajakaistalain kohdalla.
| Lapin liitto Mika Riipi maakuntajohtaja | Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Markus Hirvonen maakuntajohtaja |
| Pohjois-Savon liitto Marko Korhonen maakuntajohtaja | Kainuun liitto Pentti Malinen maakuntajohtaja |
| Pohjois-Pohjanmaan liitto Pauli Harju maakuntajohtaja | Keski-Pohjanmaan liitto Jyrki Kaiponen maakuntajohtaja |
| Keski-Suomen liitto Pekka Hokkanen vt. maakuntajohtaja | Etelä-Pohjanmaan liitto Asko Peltola maakuntajohtaja |
| Etelä-Karjalan liitto Satu Sikanen maakuntajohtaja | Etelä-Savon liitto Pentti Mäkinen maakuntajohtaja |