Muuttuva ilmasto koskettaa meitä kaikkia, joten on tärkeää pohtia, miten sen vaikutukset ja mahdollisuudet jakautuvat oikeudenmukaisesti. Huhtikuun lopulla järjestetyssä Oikeudenmukaisuus ilmastotyössä -tilaisuudessa keskusteltiin siitä, mitä oikeudenmukaisuus tarkoittaa käytännössä sekä millaisia ratkaisuja muuttuva ilmasto edellyttää esimerkiksi ruokajärjestelmältä. Samalla julkaistiin Seinäjoen ammattikorkeakoulussa laadittu ruokajärjestelmän ilmastonmuutokseen sopeutumisstrategia, joka kokoaa yhteen alan suuntaviivoja sekä konkreettisia toimenpiteitä. Tilaisuus keräsi mukaan sidosryhmiä ja aiheesta kiinnostuneita keskustelemaan ilmastotyön oikeudenmukaisuudesta sekä etsimään ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi.
Oikeudenmukaisuuden haasteet liittyvät usein myös resursseihin. Miten löydetään sopiva rahoitus sekä oikeat tekijät? Mitkä toimenpiteet ovat vaikuttavimpia ja miten niiden rahoitus voidaan varmistaa? Lisäksi ilmastotoimet kasautuvat usein tietyille sektoreille, ja niissä voi olla tarpeen yhteensovittaa keskenään kilpailevia intressejä. Työpajassakin korostettiin, että toimimattomuudellakin on hintansa ja ennakoiva sopeutuminen tuottaa tutkimusten mukaan säästöjä tulevaisuudessa.
Työpajassa nostettiin esiin myös uusia tapoja rahoittaa ilmastonmuutokseen sopeutumista. Keskustelussa pohdittiin esimerkiksi mahdollisuutta korvata maanomistajille turvemaiden vedensäilönnästä, tulvariskien pienentämisestä ja veden puhdistamisesta syntyvistä hyödyistä, jotka edistävät myös ilmastonmuutokseen sopeutumista.
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen kustannukset ja säästöt ovat toisaalta sekä pitkäjänteistä toiminnan kehittämistä että osin yksittäisiä investointeja. Toimenpiteet voivat olla joko tila- tai yrityskohtaisia, esimerkiksi maatilojen aurinkopaneeli-investointeja, mutta myös laajempia, kuten vesienhallinnan suunnittelua valuma-aluetasolla. Työpajassa aurinkovoima nostettiin esiin esimerkkinä investoinnista, joka lisää energiaomavaraisuutta ja tuo vakautta sähköntuotannon vaihteluihin, vaikka takaisinmaksuaika onkin melko pitkä.
Työpajassa tarkasteltiin myös Tanskassa käytössä olevaa alueellisten maankäyttösopimusten mallia, jossa maanomistajat ja muut alueen toimijat valitsevat yhdessä ympäristötoimien kohdealueet. Keskustelussa pohdittiin, voisiko vastaava toimintatapa tukea osallistavaa päätöksentekoa myös Suomessa. Työpajassa korostettiin, että ilmastotyön tulee olla reilua ja inhimillisyys esimerkiksi turvetuottajille, maatiloille ja yrityksille on tärkeää. Oikeudenmukaisuus myös saattaa jäädä kepeäksi, eikä se välttämättä konkretisoidu. Tanskan malliin viitaten todettiin myös, että Suomessa on hyvin erilaisia alueita ja alueiden erityispiirteet, esimerkiksi alkutuotannon määrä ja maanomistusolot, tulisi huomioida paremmin.
Tilaisuuden järjesti Resilience in Action for South Ostrobothnia (REACTS) -hanke, jota toteuttavat yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Lue lisää hankkeesta sekä Etelä-Pohjanmaalla tehtävästä ilmastonmuutoksen sopeutumistyöstä osoitteesta https://epliitto.fi/sopeutuminen
