Euroopan komissio antoi TEN-T-suuntaviiva-asetuksen uudistusesityksen 14.12.2021. Ehdotus on osa komission tehokkaan ja vihreän liikenteen pakettia, jolla toteutetaan infrastruktuurin osalta Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja kestävän ja älykkään liikkumisen strategiaa.
EU:n tavoitteena on muun muassa lisätä rautatieliikennettä, edistää sisävesiliikennettä, edistää kaupunkisolmukohtien roolia kestävässä liikenteessä sekä parantaa liikenteen häiriönsietokykyä. Lisäksi tavoitteena on kehittää digitaalisten ratkaisujen mahdollistamaa saumatonta multimodaaliliikennettä, eli kuljettamista kahta tai useampaa liikennemuotoa käyttäen. TEN-T-asetus ja liikenneverkkojen rahoitusohjelma (CEF) ovat alisteisia näille tavoitteille.
Suomi ottaa kantaa esitykseen niin sanotun U-kirjeen muodossa todennäköisesti helmikuun aikana. Uudistus jatkaa komission käsistä Euroopan parlamentin käsittelyyn, ja sen olisi tarkoitus astua voimaan vuonna 2023.
Uudistuksen tavoitteet
Uudistuksella pyritään vastaamaan puutteisiin, joita nykyisessä asetuksessa on havaittu olevan. Komission arvion mukaan nykyinen asetus on toteuttanut sille asetettuja tavoitteita hyvin, mutta lisätoimenpiteitä tarvitaan erityisesti vähähiilisen liikenteen, digitalisaation ja kriiseihin varautumisen kehittämiseksi.
Ehdotuksen tavoitteena on rakentaa tehokas EU:n laajuinen laadukas multimodaalinen, eli eri liikennemuotoja yhdistävä liikenneverkko. Uudistuksella tavoitellaan neljän päätavoitteen saavuttamista.
- Ensimmäisenä tavoitteena on edistää kestävää liikennettä tehostamalla jokaista liikennemuotoa ja edistää rautatieliikenteen, lähimerenkulun ja sisävesiliikenteen osuuden kasvua.
- Toisena tavoitteena on sujuvoittaa ja tehostaa liikennettä, edistää TEN-T-liikennemuotojen välistä multimodaalisuutta ja yhteentoimivuutta sekä integroida kaupunkisolmupisteet paremmin. liikenneverkkoon, mikä edistää sisämarkkinoiden toteutumista.
- Kolmanneksi TEN-T-verkon resilienssiä pyritään lisäämään mm. ilmastonmuutoksen suhteen.
- Neljäntenä tavoitteena on tehostaa TEN-T-hallintoa.
Asetuksessa on säädetty TEN-T-verkolle vaatimukset, jotka jäsenmaiden on toteutettava asetuksen määräaikoihin mennessä. Ydinverkolla nämä tavoitteet on saavutettava vuoteen 2030 (ydinverkko) mennessä ja muulla verkolla vuoteen 2040 (laajennettu ydinverkko) tai 2050 (kattava verkko) mennessä. Ehdotukseen sisältyvät vaatimukset ovat pääosin nykyistä asetusta tiukemmat kaikissa väylämuodoissa ja verkon solmupisteissä. Ydinverkkokäytävistä, jollainen oma Pääratammekin on, muodostetaan eurooppalaisia liikennekäytäviä.
Laajennettu ydinverkko sisältäisi Suomessa suurten raidehankkeiden, kuten Helsingistä Tampereelle kulkevan Suomi-radan, suunnittelua varten perustettujen hankeyhtiöiden oikolinjaukset uusina suunnittelukohteina.
Suomelle tiedossa haasteita vaatimusten toteuttamisessa
Suomen tilanne raideverkon osalta on hyvä, sillä Suomi täyttää nykyisen verkon osalta suurimman osan näistä osin hieman kunnianhimottomistakin vaatimuksista. Suurin vaadittava uudistus on uusi yhteiseurooppalainen kulunvalvontajärjestelmä, jonka rakentaminen valmiiksi kestää reilusti yli 10 vuotta ja tulee maksamaan paljon.
Tieverkon osalta vaatimukset ovat nykyisessäkin asetuksessa Suomelle kovat. Ydinverkon maanteiden on nykyisen asetuksen mukaan oltava joko moottoriteitä tai moottoriliikenneteitä, ja niille on rakennettava levähdysalueita noin 100 kilometrin välein. Lisäksi ydinverkon maanteillä on oltava saatavilla vaihtoehtoisia puhtaita polttoaineita. Kattavan verkon maanteiden tulisi vuoteen 2050 mennessä olla moottoriliikenteelle erityisesti suunniteltuja, rakennettuja tai parannettuja teitä, joilla molempiin ajosuuntiin kulkevat erilliset ajoradat, jotka erotetaan toisistaan joko keskikaistalla tai poikkeustapauksissa muulla tavalla. Tiet eivät saisi ristetä samassa tasossa minkään tien, rautatien, raitiotien, pyörätien tai jalankulkutien kanssa eikä niiltä tulisi olla suoria liittymiä tien varrella oleville kiinteistöille. Ydinverkolle tulisi lisäksi tiukka tavoite raskaan liikenteen valvotuille levähdyspaikoille ja puhtaan polttoaineen tankkausverkostolle.
Melkoisia vaatimuksia siis. Onneksi komissio on mahdollistamassa kriteereistä poikkeamisen sellaisilla osuuksilla, joissa vuorokausiliikenne jää alle 10 000 ajoneuvon. Se tarkoittaisi esimerkiksi valtatie 3:lla sitä, että Tampereen pohjoispuolella keskikaidetien tulisi ulottua Tampereelta Ikaalisen paikkeille saakka sekä toteuttaa sellainen myös Jalasjärven kohdalla ja ainakin osin Laihia−Vaasa-välillä.
Mitä suuntaviivauudistus vaikuttaa Etelä-Pohjanmaalla?
Suomen länsirannikolla EU:n tavoite ja todellisuus näyttävät kulkevan eri suuntiin. Toteutuessaan ehdotus veisi Kaskisten ja Pietarsaaren satamilta TEN-T-sataman statuksen. Satamilla ei siten olisi realistista mahdollisuutta hakea kehittämiseen rahoitusta EU:n CEF -rahoitusvälineestä. Se tarkoittaa mm. haasteita syväväylien kehittämiselle ja ylläpidolle, mihin satamat ovat monesti tukea saaneet. TEN-T-kriteereihin on kirjattu vaatimus satamien raideyhteyksistä, joten Suupohjan radan kohtalo on sidoksissa myös tätä kautta Kaskisten sataman kohtaloon.
Ehdotuksen mukaan nykyisten Helsingin ja Turun lisäksi Suomeen tulisi viisi kattavan verkon kaupunkisolmupistettä Tampereelle, Ouluun, Lahteen, Kuopioon ja Jyväskylään. Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen kaupunki ovat esityksen valmisteluvaiheessa aktiivisesti ajaneet Seinäjoen kaupunkiseutua uudeksi kaupunkisolmupisteeksi. Seinäjoki täyttäisi jo nyt monia vuodelle 2030 asetettuja kriteerejä, mutta ehdotuksessa kaupunkiseudun keskuskaupungin 100 000 asukkaan minimiraja on Seinäjoen ulottumattomissa. Kaupunkisolmupisteet tulevat saamaan muita verkon solmukohtia peremmin kehittämisrahoitusta ja ne saavat näkyvät investointeja suunnittelevien yritysten kartoilla.
Seinäjoen ja Vaasan lentokentän ja sataman välistä puuttuu TEN-T-verkon yhteys. Näistä lentokenttä kuuluu kattavaan verkkoon ja pääradan kytkeytyminen lentokenttään olisi asetuksen tavoitteiden mukaista. Komissio on kuitenkin esityksessään ottanut tiukan kannan laajennuksiin, ja Suomen osalta ne ovat jäämässä sisävesiväylien ja joidenkin kaupunkisolmujen lisäämiseen.
Teksti: Jani Palomäki