Miltä arki näyttää maahan muuttaneiden silmin Etelä-Pohjanmaan kunnissa? Miksi toiset paikkakunnat onnistuvat pitämään uudet asukkaansa paremmin kuin toiset? Näitä kysymyksiä pohdittiin syyskuussa järjestetyssä työpajassa, joka toi yhteen muun muassa kuntien, työllisyysalueiden, oppilaitosten ja järjestöjen edustajia.
Tilaisuus sai alkunsa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen kansainvälisestä rekrytoinnista, jossa huomattiin nopeasti, että maahan muuttaneiden työntekijöiden ja heidän perheidensä asettumisen käytännöt ja prosessit vaihtelevat kunnittain. Tarve yhteiselle keskustelulle ja kokemusten jakamiselle oli ilmeinen.
Työllistyminen, arjen sujuvuus ja yhteisöllisyys tukevat kotoutumista
Keskusteluissa nousi esiin, että työllistyminen ja opiskelu ovat tärkeimpiä tekijöitä, miksi maahan muuttanut perhe päättää jäädä kuntaan. Työ tarjoaa paitsi toimeentulon, myös yhteisön, johon voi kiinnittyä. Palveluiden sujuvuus, julkinen liikenne, päivähoito, koulut ja hyvät harrastusmahdollisuudet lisäävät nekin kunnan pitovoimaa.
– On merkityksellistä, että eteläpohjalaiset kunnat tarjoavat turvallisen ja rauhallisen elinympäristön, jossa yhteisöllisyys ja helppo verkostoituminen nähdään vahvuutena, sanoo osaamisen kehittämisen asiantuntija Anne Isoniemi Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta.
Yritykset tarvitsevat puolestaan tukea ja ajantasaista tietoa ulkomaisen työvoiman rekrytointiin liittyvistä lupa- ja viranomaisasioista, ja kunnilla on tärkeä rooli neuvonnan ja verkostojen rakentajana. Yhteistyö työllisyysalueiden, yrityspalveluiden ja maahanmuuttokoordinaattorien välillä nähtiin ratkaisevana, ja tärkeänä pidettiin myös kielikoulutusten sekä monikulttuurisuustaitojen vahvistamista.
– Kotoutumisen onnistuminen edellyttää kuntien eri hallinnonalojen sujuvaa yhteistyötä sekä riittäviä ohjaus- ja neuvontapalveluja. Tiedon saavutettavuus ja kielitietoisuus ovat keskeisiä: esimerkiksi selkosuomen ja monikielisen viestinnän tarve tunnistettiin tärkeäksi, huomauttaa yksikön päällikkö Marjut Leppänen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.
Kuntien palveluissa painottuvat varhaiskasvatus, perusopetus, asuminen, liikkuminen ja vapaa-aika, sillä arjen sujuvuus on kotoutumisen perusta.
Kotoutuminen on yhteinen tehtävä koko maakunnassa
Kunnat tekevät laajaa yhteistyötä eri sidosryhmien, kuten hyvinvointialueen, työllisyysalueen ja kolmannen sektorin toimijoiden, kanssa. Esimerkkeinä mainittiin maahanmuuttofoorumi, oppilaitosyhteistyö ja paikalliset yhdistykset, kuten MLL ja 4H, joiden toiminta tukee yhteisöön kiinnittymistä.
– Verkostoitumisen ja tiedonvaihdon todettiin olevan keskeisiä edellytyksiä sille, että kotoutuminen etenee sujuvasti ja johdonmukaisesti eri puolilla maakuntaa, kertoo kansainvälisten asioiden suunnittelija Sanna Inkeri Etelä-Pohjanmaan liitosta.
Tilaisuudessa kiteytyi yhteinen näkemys siitä, että kotoutuminen on kaikkien toimijoiden yhteinen asia. Kun tieto kulkee, palvelut toimivat ja asenteet ovat myönteisiä, kotoutuminen Etelä-Pohjanmaalla voi onnistua entistä paremmin.
Teksti: Hanne Rantala
Kuvat: Sanna Inkeri