Puolustuksen ja kokonaisturvallisuuden merkitys näkyy yhä vahvemmin arjessamme – halusimme sitä tai emme. Aluekehittämisen tämän vuoden keskusteluissa pureuduttiin henkiseen kriisinkestävyyteen, ja myös EU:n tulevan kauden painopisteet suuntautuvat vahvasti puolustukseen, jopa koheesiopolitiikan rahoituksessa. Maailma muuttuu vauhdilla, ja myös eteläpohjalaisten on syytä pysyä hereillä.
Puolustusteollisuuteen panostetaan nyt mittavasti, ja yritykset etsivät aktiivisesti tietoa rahoitusmahdollisuuksia. Perinteisen puolustusteollisuuden rinnalla kysyntää on myös ns. kaksikäyttötuotteille, eli ratkaisuille, joita voidaan hyödyntää sekä siviili- että sotilaskäytössä. Näitä voivat olla esimerkiksi fyysiset tuotteet, ohjelmistot, teknologiat tai palvelut.
Alueilla, joilla on varuskunta, puolustusteollisuuden ekosysteemi on usein vakiintuneempi ja valmis vastaamaan kasvaviin tarpeisiin. Vaikka Etelä-Pohjanmaalta toiminnassa oleva varuskunta puuttuu, nyt on oikea hetki vahvistaa maakunnan valmiuksia puolustusteollisuuden ympärille: tarjota tietoa, rahoituskanavia ja luoda vahvoja kumppanuuksia.
Turvallisuus ja varautuminen ovat nousseet nopeasti aluekehittämisen keskiöön. Meidän on osattava ennakoida ja valmistautua paremmin erilaisiin häiriöihin ja kriisitilanteisiin – olipa kyse luonnonilmiöistä, pandemioista tai pitkäkestoisemmista haasteista. Mitä paremmin olemme valmistautuneet, sitä paremmin selviämme, jos tilanne sitä vaatii.
Kokonaisturvallisuus ei ole vain aseita ja rajavalvontaa, vaan se rakentuu kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Tiet mahdollistavat liikkumisen ja logistiikan, kulttuuri tukee yhteiskunnan henkistä kestävyyttä, koulutus luo osaamista ja sote-palvelut varmistavat terveyden ja hyvinvoinnin kriisitilanteissa. Kaikkien näiden toimivuus yhdessä tekee yhteiskunnasta vahvemman ja valmiimman kohtaamaan tulevaisuuden haasteet.
Heli Seppelvirta
maakuntajohtaja