Seinäjokinen kuntapäättäjä Piia Kattelus-Kilpeläinen osallistui syyskuussa Brysselissä järjestettyyn tutustumisvierailuun Euroopan komissioon. Kattelus-Kilpeläinen kuuluu Paikallispäättäjät EU:ta rakentamassa -verkostoon ja matka oli suunnattu suomalaisille verkoston jäsenille.
Matkalla oli mukana lisäksi Team Europe Direct -verkoston jäseniä sekä edustus yhdestä Suomen Europe Direct -tiedotuspisteestä. Matkan ”emäntänä” toimi Euroopan komission Suomen-edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Kati Laitinen. Halukkaille oli varattu mahdollisuus tutustua myös Suomen pysyvään edustustoon EU:ssa.
Aamun aloitti Euroopan komission viestinnän pääosastolla jäsenvaltioiden verkostoista vastaava Alessandro Giordani kertomalla, mikä on Paikallispäättäjät EU:ta rakentamassa -verkosto ja mitä sillä tavoitellaan. Toki hän myös kiirehti kertomaan, että verkoston ”outo” nimitys ”BELC”, joka tulee sanoista Building Europe With Local Councillors, tulee vaipumaan historiaan ja verkosto tullaan ristimään uudelleen lähikuukausina.
Giordani kertoi, että parempi ilmaisu toiminnalle on itse asiassa liitto verkoston sijaan. Toiminnassa kaksi hallinnon tasoa, paikallinen ja EU-taso, ovat liitossa keskenään.
– EU-lainsäädäntö pannaan toimeen kansallisesti ja paikallisesti kuntatasolla. Voidaksemme viestiä kuntatasolla ihmisiä koskettavista EU-tason päätöksistä, tarvitsemme teitä. Teidän tehtävänänne on viestiä niistä asioista, jotka ovat merkityksellisiä kotiseuduillanne, Giordani painotti.
On tärkeä tuoda esiin, että Eurooppa tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia, kunhan näistä vaan on tietoa myös paikallistasolla.
BELC-verkoston lisäksi Giordani halusi tuoda esiin Team Europe Direct -verkoston, joka koostuu kokeneista EU-konkareista, kuten eläköityneistä EU-virkamiehistä, jotka hallitsevat suvereenisti kukin tiettyjä asiakokonaisuuksia. Lisäksi hän mainitsi Europe Direct -tiedotuspisteet, joita Suomessa on yhdeksän.
Tulevan kauden keskeisistä teemoista Alessandro Giordani toi esiin liittovaltiokehityksen, yhteisvelan, digitaalisen ja puhtaan siirtymän, Lissabonin sopimuksen sekä eurooppalaisen yhteisen puolustuksen.
– Iso kysymys tulee olemaan se, että investoimmeko jatkossa eurooppalaiseen yhteiseen puolustukseen, Giordani pohti.
Joka tapauksessa nyt alkaneella kaudella tullaan tekemään isoja päätöksiä, jotka tulevat vaikuttamaan meidän päivittäiseen elämäämme. Lopuksi Giordani otti esimerkin meidän eurooppalaisista nuoristamme:
– Suomalaisella parikymppisellä nuorella saattaa olla enemmän yhteistä samanikäisen espanjalaisen nuoren kanssa, kun hänellä on oman isoisänsä kanssa ja tämä meidän tulee tiedostaa, päätti Giordani.
Ajat muuttuvat, mutta pyöreän pöydän ääressä kokoonnutaan. Ylhäällä Jacques Delorsin komissio koolla ja alhaalla tutustumisvierailumme osallistujat Alessandro Giordanin kanssa.
Jäsenmaat rahoittavat EU:ta
Seuraavan tunnin aiheena oli Euroopan komission rooli Euroopan unionin poliittisena toimeenpanoelimenä. Meitä aiheeseen opasti EU-juristi Mikko Huttunen komission asianajoyksiköstä.
Toimivalta voidaan jakaa EU:ssa kolmeen kokonaisuuteen: yksinomaiseen, johon kuuluvat mm. kauppa ja kilpailu, jaettuun, joka sisältää mm. maatalouden ja ympäristön sekä tukitoimien kautta kohdistuvaan toimivaltaan koskien mm. matkailua ja koulutusta.
Tuloja EU saa neljästä eri lähteestä: EU:n budjetin suurin tulonlähde muodostuu jäsenmaiden rahoitusosuuksista, jotka lasketaan kunkin maan bruttokansantulon perusteella. Lisäksi tuloja saadaan EU:n ulkopuolelta tuotavien tuotteiden tullimaksuista, jäsenmaiden arvonlisäverokertymästä sekä muovijäteverosta. Jäsenmaiden arvonlisäverokertymästä EU:lle maksettava osuus, 0,3 prosenttia, lasketaan yhdessä sovittujen EU-sääntöjen mukaan. Muovijätevero peritään muovipakkausjätteestä, joka ei päädy kierrätykseen.
Lisäksi Huttunen esitteli meille EU:n budjetin vuosille 2021–2027, joka tietenkin alkaa olla jo suurimmaksi osaksi takanapäin. Budjetti on kokonaisuudessaan 2,07 biljoonaa euroa sisältäen Covid-19-pandemian jälkeisen elpymisvälineen, jonka suuruus on 806,9 miljardia euroa. Yksityiskohtana mainittakoon, että EU:n yhteiseen hallintoon kului 82,5 miljardia euroa.
Green Deal edellyttää uusiutuvan energian käytön lisäämistä
Kahvitauon jälkeen kuulimme ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja Green Dealista. Aiheesta meille kertoi Euroopan komission pääsihteeristössä teemasta vastaavan yksikön päällikkö Vesa Terävä.
Green Deal on osa EU:n kasvustrategiaa ja sen tavoitteena on hiilineutraali Eurooppa vuoteen 2050 mennessä. Tähän tavoitteeseen päästäksemme meidän on ensinnäkin tehtävä EU:sta hiilineutraali, toiseksi lisättävä resilienssiä ilmastovaikutuksia kohtaan, kolmanneksi meidän on investoitava enemmän uusiutuvaan energiaan, neljänneksi meidän tulee suojella metsiä ja luonnon monimuotoisuutta, viidenneksi meidän on rohkaistava maatalouden toimijoita vastuullisuustekoihin sekä kuudenneksi edistettävä vähäpäästöistä liikennettä. Tämä kaikki on huomioitava oikeudenmukaisen siirtymän mukaisesti niin, ettei kilpailukykymme vaarannu.
Lounaan jälkeen vuorossa oli neuvonantaja Eero Ailio komission energian pääosastolta. Hän käsitteli lähinnä sitä, miten Green Dealin tavoitteisiin päästään uusiutuvan energian käytön lisäämisen myötä.
Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä 42,5 prosenttia EU:ssa käytetystä energiasta olisi uusiutuvaa. Tähän tavoitteeseen päästään seuraavasti: lisätään energiaturvallisuutta, eli parannetaan energiaomavaraisuutta, vähennetään kotimaisen energian kustannuksia, huomioidaan eri energiamuotojen ilmastovaikutukset, noudatetaan Pariisin ilmastosopimusta ja huolehditaan siitä, että meillä on taloudellista kasvua, innovaatioita ja työpaikkoja.
EU tukee maaseutualueita ja nuoria viljelijöitä
Päivän loppupuolella vuorossa oli Heidi Sanevuori, joka työskentelee komission aluepolitiikan pääosastolla. Sanevuori kertoi meille, miten EU tukee maaseutualueita ja nuoria viljelijöitä. Hän esitteli meille CAP-tavoitteet eli EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteet ja kertoi Leader-toiminnasta Suomessa.
CAPin tavoitteet ovat sopusoinnussa Green Dealin tavoitteiden kanssa mitä tulee ilmastovaikutuksiin ja luonnon monimuotoisuuteen. Lisäksi yhdeksän tavoitteen joukossa ovat ruokaketjun vallanjaon tasapaino, sukupolvenvaihdokset, maaseutualueiden elinvoiman lisääminen, eläinten hyvinvointi ja terveys, oikeudenmukainen tulonjako sekä kilpailukyvyn lisääminen.
Suomessa vaikea päästä lääkäriin
Päivän päätteeksi meille oli varattu tunti työllisyyteen ja sosiaalipolitiikkaan liittyen. Ääneen pääsi Daniel Woehl komission työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden pääosastolta. Hän oli vertaillut Suomen sosiaalisia olosuhteita EU:n vastaaviin.
Köyhyysriski koskettaa Suomessa 15,8 prosenttia väestöstä, kun EU:ssa vastaava luku on 21,4 prosenttia. Suomessa on kuitenkin huomattava ero sote-palveluiden piiriin pääsemisessä verrattuna muuhun EU:hun; meillä 7,9 prosenttia väestöstä ilmoittaa, että heillä on vaikeuksia saada terveydenhoitoa, kun EU:n vastaava luku on vain 2,4 prosenttia.
Suomi kiinnostaa kansainvälisesti
Meille innokkaille oli varattu vielä mahdollisuus vierailla Suomen pysyvässä Euroopan unionin edustustossa, joka sijaitsee ihan komission vierailukeskuksen vieressä.
Edustuston lehdistövirkamies Johanna Kaprio-Papageorgiou kertoi meille päivän olleen todella kiireinen, koska komissio julkisti päivällä komissaariehdokkaat ja Suomen Henna Virkkuselle esitetään varapuheenjohtajan tehtävää sekä vastuuta teknologisesta suvereniteetista, turvallisuudesta ja demokratiasta.
Kaprio-Papageorgiou esitteli kattavasti edustuston tehtävät ja johtavan henkilöstön, sekä kertoi Suomen kiinnostavan kansainvälistä mediaa enemmän kuin aikaisemmin:
-Suomen painoarvo ja kiinnostavuus ovat lisääntyneet Venäjän hyökkäyssodan sekä Natoon liittymisen jälkeen, kertoi Kaprio-Papageorgiou.
Lopuksi Kaprio-Papageorgiou listasi meille ajankohtaisia asioita edustuston näkökulmasta:
– Turvallisuus puhuttaa laajasti. Tuki Ukrainalle, EU:n puolustus, Lähi-idän humanitaarinen tilanne sekä kokonaisturvallisuus. Tulevan kauden yksi iso teema tulee olemaan EU:n laajentuminen, jäsenyysneuvottelut on aloitettu Moldovan ja Ukrainan kanssa. Muuttoliike, maatalouden haasteet ja puhdas siirtymä ovat edelleen ajankohtaisia ja pysyvät agendalla, Kaprio-Papageorgiou summasi.
Piia Kattelus-Kilpeläinen
Seinäjoen kaupunginvaltuuston ja Etelä-Pohjanmaan maakuntavaltuuston jäsen
Paikallispäättäjät EU:ta rakentamassa -verkoston edustaja