Optimistin ja pessimistin eroa kuvaillaan niin, että ensin mainittu näkee lasin olevan puoliksi täynnä ja toinen puoliksi tyhjä. Asioihin suhtautuminen on siis osin asennekysymys.
Etelä-Pohjanmaan liiton tehtävä on kehittää aluettaan. Suuntaviittoja sille antavat muun muassa monet lait sekä omistajiemme, eteläpohjalaisten kuntien, toiveet ja odotukset.
Jotta voisi kehittää, täytyy havainnoida ongelmia. Mitä meiltä puuttuu? Missä olemme jälkijunassa? Miltä tulevaisuutemme vaikuttaa tilastojen valossa? Miksi maakuntamme näyttäytyy auringonlaskun alueena?
Pulmien listaaminen on työmme polttoainetta. Silti haluamme katsoa valoisin mielin tulevaan. Haasteisiin vastataksemme kuuntelemme ”maakunnan ääniä”, teemme suunnitelmia, jaamme rahoitusta ja vaikutamme päättäjiin eri tahoilla.
Tänä vuonna Etelä-Pohjanmaan liitossa on meneillään poikkeuksellisen paljon. EU:n uusi ohjelmakausi edellyttää rahoitusohjelmien päivittämistä. Kuntavaalien myötä koko päättäjäjoukkomme uusiutuu syksyn aikana. Myös monenmoisia valtakunnallisia hankkeita on seurattavina.
Lisäksi koronan seurauksena monenlaista hankerahoitusta on jaossa ennennäkemättömiä määriä. Positiivinen pulma on osata suunnata nämä varat oikein koko maakuntamme tulevaisuuden hyväksi. Tällaista haastetta kuitenkin taklaamme mielellämme.
Korona on syönyt meidän jokaisen voimavaroja kohta jo vuoden ajan. Mutta se on tuonut myös uusia ratkaisuja tai ainakin toivon pilkahduksia joihinkin kohtalonkysymyksiimme.
Kun yhä useampi työtehtävä on osoittautunut paikkariippumattomaksi, väistämättömänä pidetty väestövuoto keskuksiin vähintäänkin hidastuu, vaikka ei tyystin tyrehtyisikään. Opiskeluakin voi suorittaa nykyään miltei missä tahansa.
Paljon on viime vuosina puhuttu Etelä-Pohjanmaan veto- ja pitovoimasta. Väestökato jos mikä on yhteinen ongelmamme. Siihenkin pulmaan ratkaisuja löydämme tuloksellisimmin yhteistyössä.
Nyt kun valoa pilkistää niin koronatunnelin päässä kuin kevätauringon kirkkaudessa, on syytä muistaa myös ne asiat, jotka kotiseudullamme ovat hyvin tai edes kohtuullisesti. Vesilasin näkeminen puoliksi täynnä helpottuu, jos vertaamme koronatilannettamme tai yleistä elintasoamme miltei mihin tahansa muuhun maahan maailmassa.
Kiitollisuuden ja tyytyväisyyden tunteminen olotilastaan ei ole esteenä kehittämiselle ja kehittymiselle. Mutta jos maailmamme on murheesta musta, käperrymme helposti kaunaan ja katkeruuteen. Niistä on vaikea saada minkäänlaisia rakennuspuita maakuntamme elinvoimaiseen huomiseen.
Jaksetaan siis vielä hetki näitä pandemiarajoituksiakin. Parempaa on luvassa.
Aurinkoista kevättä toivotellen ja koronan ikeestä vähitellen vapautuvaa kesää odotellen.
Asko Peltola
Maakuntajohtaja