Energiantuotannon murros luo mittavia mahdollisuuksia Etelä-Pohjanmaalle. Maakunta saa tällä hetkellä poikkeuksellista huomiota investoijilta. Viime vuosikymmenellä Etelä-Pohjanmaalla koko yksityisen sektorin investoinnit ovat olleet 1–1.5 mrd. euron luokkaa, joista energia- ja lämpösektori on kattanut n. 100 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä julkistettujen aurinko- ja tuulivoimahankkeiden arvon osalta voidaan puhua jo yli seitsemän miljardin euron investoinneista. Näiden lisäksi maakunnassa on suunnitteilla vielä julkaisemattomia hankkeita.
Uudet energiahankkeet voivat toteutuessaan luoda erinomaiset edellytykset elinkeinoelämän kasvulle ja uusille työpaikoille. Miten tartumme vihreän siirtymän tuomiin mahdollisuuksiin, kuten vedyn tuotantoon? Miten varmistamme, että hyödyt investoinneista jäävät maakuntaan? Muun muassa näihin kysymyksiin haettiin vastauksia Etelä-Pohjanmaan liiton järjestämässä Vihreän siirtymän mahdollisuudet -Vetoa ja vetyä maakuntaan! -seminaarissa. Seinäjoki Areenassa 5.4. pidetyssä tilaisuudessa kuultiin ajankohtaista tietoa vihreän siirtymän mahdollisuuksista alan huippuosaajilta. Aihe herätti paljon mielenkiintoa ja keräsi salin täyteen osallistujia. Tapahtumaa tuki Etelä-Pohjanmaan kuntien ilmastotyön vauhdittaminen -hanke, johon on saatu ympäristöministeriön avustusta.
Tilaisuuden avasi Antti Saartenoja Etelä-Pohjanmaan liitosta toteamalla, että vihreä siirtymä tapahtuu nyt täällä – Etelä-Pohjanmaalla! Muutos on tapahtunut nopeasti ja tuulivoimatuotanto näkyy jo maisemakuvassa. Saartenoja iloitsi siitä, että energiaköyhän maakunnan sijaan meistä on tullut energiarikas maakunta. Ja totesi vielä, että maakuntana haluamme tietysti olla kehityksen eturintamassa ja varmistua siitä, että saamme investointien hyödyt maakuntaan.
Etelä-Pohjanmaalla erinomaiset edellytykset vetytalouden investoinneille
Pääpuhujana tilaisuudessa oli Lapualta kotoisin oleva Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Janne Peljo. Peljo kertoi energiamarkkinoiden siirtymisestä kohti puhtaita ratkaisuja.
Energiamurros kiihdyttää investointeja puhtaaseen teknologiaan ympäri maailman. Maailmanlaajuisesti Peljon esittämät euromäärät tuntuvat käsittämättömän suurilta. Euroopassakin siirtymään investoidaan 2030 mennessä 5 000 miljardia euroa. Peljon mukaan murros sopii hyvin Suomen teollisuuden vahvuuksiin. Suomen kilpailuetuna on huokea päästötön sähkö. Meillä on myös vettä ja metsiä sekä vakaa liiketoimintaympäristö ja lakiin kirjattu hiilineutraaliustavoite.
Vety kiinnostaa, koska sähköstä elektrolyysillä valmistettu vety tekee tuloaan ja kustannukset ovat puolittuneet 2010 luvulla ja sama tahti jatkuu. Uusia vedyn käyttökohteita ovat mm. teollisuus, liikenne ja energia. Peljon mukaan Etelä-Pohjanmaalla on erinomaiset mahdollisuudet rakentaa menestystä vetytaloudesta. Hän kuitenkin muistutti, että kansainvälinen kilpailu on todella kovaa ja siksi onkin tärkeää, että Suomi ja Etelä-Pohjanmaa pitävät huolen, että täällä on toimivat puitteet kuten sujuva luvitus, ennakoitava toimintaympäristö, osaajien saatavuus ja kilpailukykyinen logistiikka.
Yleisöä kiinnosti erityisesti luvituksen sujuvuus. Peljo kertoi, että pidämme Suomen luvitusta huonona ja hitaana, mutta jos vertaamme sitä vaikka Ruotsiin, niin näin ei ole. Peljon mukaan menettelyitä halutaan kuitenkin nopeuttaa ja tehostaa vaarantamatta kenenkään oikeusturvaa.
Jussi Mäkinen Ilmattarelta suhtautui luvituksen sujuvoittamiseen hieman skeptisemmin toteamalla, ettei hitaaseen luvitukseen ole ratkaisuja näkyvissä. Hänen mukaansa tuulivoimalle soveltuvat alueet ja liitettävyys kantaverkkoon ennen vuotta 2027 eivät juuri kohtaa. Siitä syystä merkittävämpi uuden tuulivoimarakentamisen aalto olisi tulossa vuosina 2027–2029. Aurinkovoiman osalta lähivuosien sijoittumista ohjaa 110 kV verkon liityntäkapasiteetti. Ennuste aurinkovoiman kasvulle olisi Mäkisen mukaan 20 GW vuoteen 2035 mennessä. Tämä tarkoittaisi 1–3 hanketta jokaiseen eteläisen Suomen kuntaan, mikä vastaisi noin 250 hehtaarin maa-alueita per kunta.
Ilmatar on tehnyt tuulivoiman aluetalousvaikutuksista selvityksen, jonka tuloksia Mäkinen esitteli. Mallianalyysissä on esitetty, mitä 20 turbiinin hanke tuottaisi alueelle. Selvityksen mukaan 35 vuoden operointiaika synnyttäisi 24 htv työvoiman vuosittaisen tarpeen ja välilliset vaikutukset huomioiden jopa 1878 htv.
Lea Hämäläinen Thermopolikselta kertoi, miten kunnat voivat hyödyntää uusiutuvan energian kuntakatselmusta. Kuntakatselmus on työkalu, jolla kunta voi selvittää, miten uusiutuvaa energiaa voidaan alkaa kunnassa kehittää. Kuntakatselmuksen toimenpide-ehdotukset osoittavat, millaisia toimia kunnan kannattaa tehdä uusiutuvan energian käyttöön ottamiseksi omassa toiminnassa tai yhteistyössä muiden kanssa. Katselmuksen yhteydessä on mahdollista tarkastella myös uusiutuvan energian tuotantoon liittyvää energian varastointia. Jos kuntakatselmuksen tekijäksi valitaan Motivan kouluttama kuntakatselmoija, voi katselmuksen toteuttamiseen saada valtion energiatukea.
Minna Näsman Raahen seudun kehityksestä esitteli kansallisen vetyverkostohankkeen, jossa 42 suomalaista julkisen sektorin toimijaa varustaa kuntia ja alueita vetytalouden tuloon. Hankkeessa on luotu BotH2nia-verkosto. Se on vetytaloudesta kiinnostuneiden toimijoiden yhteinen verkosto, jonka tavoitteena on luoda Pohjanlahdesta maailman ensimmäinen vetylahti. BotH2nia on avoin verkosto teollisten investointien ja tutkimushankkeiden yhteistyölle Pohjanlahden ja myöhemmin jopa koko Itämeren alueella. Tavoitteena on helpottaa teollisuuden rahoitusmahdollisuuksia ja mahdollistaa yhteistyö muun muassa koulutuksen, tutkimuksen ja maankäytön suunnittelun alalla.
Eero Oksanen Forukselta kertoi, että aurinkovoiman kannattavuus on heikentynyt eikä suuri määrä hankkeita takaa halpaa sähköä. Mistä kiinnostus aurinkovoimaan sitten tulee? Sen Oksanen kertoi johtuvan sähkön hinnan noususta. Oksanen piti tärkeänä, että sähkön hinta saadaan alas. Globaalisti kaikesta energiasta vain 1 % tulee aurinko- ja tuulivoimasta, ja ainut keino uusiutuvan energian lisäämiseksi on sen tekeminen halvaksi. Kaikki maksut, kuten korkea kiinteistövero, ovat kehitykselle este. Oksasen mukaan aurinkovoimalla voi esimerkiksi olla paljon korkeampi kiinteistövero kuin fossiilisilla laitoksilla. Suomi tarvitsee aurinkosähköä, mutta se ei näy tuottajille kannattavana. Aurinkopaneelien hinnassakaan ei ole odotettavissa merkittävää laskua.
Huippupuhujien lisäksi seminaarissa heräteltiin keskustelua myös kuulijoiden kanssa. Yleisö piti vihreän siirtymän esteenä etenkin innovaatiokehityksen puutetta, sosiaalisen hyväksyttävyyden puutetta sekä yhteistyön puutetta. Hyvät tuuli- ja aurinko-olosuhteet kun eivät yksin riitä pohjaksi vetyinvestoinneille. Jos haluamme menestyä kilpailussa, on meidän myös varmistettava hyvät toimintapuitteet investoinneille sekä työvoiman saatavuus ja vastattava näihin haasteisiin.
Loppupäätelmänä voidaan todeta, että ainakin tuuli- ja aurinkovoiman tuotannon osalta Etelä-Pohjanmaa näyttäytyy jo vihreän siirtymän eturintamassa ja mahdollisuudet ovat mittavat. Uudet energiahankkeet voivat toteutuessaan luoda erinomaiset edellytykset elinkeinoelämän kasvulle ja uusille työpaikoille. Etelä-Pohjanmaan liitto onkin nostanut vedyn tuotannon mahdollistamisen yhdeksi kärkiteemakseen. Olemme myös liittyneet BotH2nia vetyverkostoon. Toivottavasti saamme pian kuulla lisää uusista investoinneista maakuntaan!
Liisa-Maija Hurme
projektipäällikkö, Etelä-Pohjanmaan kuntien ilmastotyön vauhdittaminen