Etelä-Pohjanmaan päästöt pienemmät kuin käyttöperusteisessa laskennassa
Suomen ympäristökeskus (Syke) laskee vuosittain ilmastopäästöjen määrän kaikille Suomen kunnille ja maakunnille. Aiemmin kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa on tehty käyttöperusteisen laskennan menetelmällä, jonka lähtökohtana ovat tietyn maantieteellisen alueen sisällä muodostuvat päästöt.
− Esimerkiksi maatalouden päästöt on laskettu tuotantoalueille eikä sinne, missä lopputuotteiden käyttäjät ovat. Tästä syystä vahvana ruoantuotantomaakuntana Etelä-Pohjanmaalla on ollut maakuntien suurimmat päästöt. Nyt päästöt on laskettu ensimmäistä kertaa kulutusperusteisella laskentatavalla. Uudella laskentatavalla alueiden väliset erot tasoittuvat huomattavasti, projektipäällikkö Liisa-Maija Hurme Etelä-Pohjanmaan liitosta kertoo.
Antaa reilumman kuvan päästöjen jakautumisesta
Uudessa laskentamallissa esimerkiksi maataloustuotannon päästöt kohdistetaan kuntiin sen perusteella, missä maataloustoimijoiden tuottamat hyödykkeet kulutetaan. Kuntien kulutuksen päästöt sisältävät myös tuontihyödykkeiden kulutuksen päästöt, jotka muodostuvat ulkomailla tapahtuvasta tuotannosta.
− Uusi laskentatapa mallintaa kuntien päästöjä kulutuksen eikä maantieteellisten rajojen mukaan. Laskenta antaakin oikeudenmukaisemman kuvan kuntien ja alueiden välisistä päästöeroista. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla asukaskohtaiset päästöt ovat pienemmät kuin aiemmassa käyttöperusteisessa laskennassa. Uudellamaalla päästöt ovat sen sijaan yli kaksi kertaa suuremmat uudella laskentatavalla laskettuna, toteaa Hurme.
Kulutusperusteisella tavalla laskettuna alueiden ja kuntien kokonaispäästöt ovat hyvin samaa suuruusluokkaa. Sen sijaan laskentamallien välinen ero voi olla huomattava yksittäisten kuntien välillä. Esimerkiksi Evijärven päästöt aiemman laskentatavan mukaan ovat n. 21 ktCo2e asukasta kohden ja kulutusperusteisen laskentatavan mukaan 10,3 ktCO2e.
Etelä-Pohjanmaa aiheuttaa päästöjä oman alueen ulkopuolelle Manner-Suomen vähiten
Uudessa laskentamallissa myös ulkomailta tuotujen hyödykkeiden tuotannon päästöt kohdistetaan siihen kuntaan, jossa tuontihyödyke hankitaan ja kulutetaan. Vertailtaessa kotitalouksien kulutusperusteisten päästöjen jakautumista omalle alueelle ja tuontialueelle nähdään, että Etelä-Pohjanmaalla 56 % päästöistä kohdistuu tuontialueille, mikä on pienin luku heti Ahvenanmaan jälkeen.
Suomen kuntien ja maakuntien kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästötiedot sisältävät kotitalouksien kulutuksen, kuntien hankinnat ja investoinnit, sekä yksityisten asuinrakennusinvestoinnit. Laskennan ulkopuolelle jäävät valtion ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutusmenot sekä valtion ja yritysten investoinnit.
Kuntien kulutusperäiset päästöt koostuvat kotitalouksien kulutuksesta (83 prosenttia), kuntien hankinnoista (11 prosenttia) ja investoinneista (6 prosenttia). Hiilineutraalisuomi.fi-sivustolla olevaan karttapalveluun on koottu kunkin kunnan asukaskohtaiset kulutuksen päästöt.
Lisätietoja:
- Liisa-Maija Hurme, projektipäällikkö, Etelä-Pohjanmaan liitto, p. 040 1543 831
- Suomen ympäristökeskuksen tiedote
- Kulutusperustainen päästölaskentamalli Hiilineutraalisuomi-sivustolla