“Poikittaisyhteydet on muistettava hallitusneuvotteluissa”, vaati Vaasa–Seinäjoki–Jyväskylä-liikennekäytävän kehittämisryhmä tämänpäiväisessä kokouksessaan. Ryhmän huolena ovat erityisesti valtatien 18 sekä Vaasan, Seinäjoen ja Jyväskylän välisen ratayhteyden tulevaisuus.
– Suomen poikittaisen suunnan liikenteen tilanne ja sen huomioiminen on ollut huteralla pohjalla monen vuosikymmenen ajan. Tärkeiden länsi–itä-yhteyksien merkitystä on pitänyt tuoda toistuvasti esiin niin paikallisella, maakunnallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Juuri nyt hallitusneuvotteluissa luodaan suunta lähivuosien väylänpidon rahoitustasolle ja rahoituksen kohdentumiselle, toteaa ryhmän puheenjohtaja, ähtäriläinen kansanedustaja ja Etelä-Pohjanmaan maakuntavaltuuston puheenjohtaja Mikko Savola.
Savola korostaa, että pelkästään etelästä pohjoiseen kulkevien yhteyksien rakentaminen ei luo kattavaa liikenneverkkoa. Ihmisten jokapäiväiset liikkumistarpeet ja elinkeinoelämän kuljetustarpeet vaativat myös hyvälaatuisia ja ympäristöystävällisiä yhteyksiä poikittaisliikenteeseen.
Väyläverkon korjausvelka tulee nykyrahoitustasolla kasvamaan ja uhkana on verkon totaalinen rapautuminen. Tulevan hallituksen on varmistettava, etteivät rahoitusvajeen vaikutukset kohdistu erityisesti alueille tärkeisiin poikittaisliikenteen yhteyksiin.
Tarveselvitys liikkeelle
Alueen kansanedustajien aloitteesta Haapamäen radan sähköistykseen esiselvitykseen myönnettiin valtion vuoden 2023 budjetista 100 000 €. Ryhmä kuuli kokouksessa Väyläviraston suunnitelmista aiheeseen liittyen. Määrärahalla aloitetaan Väyläviraston vedolla tarveselvitys, jonka yksityiskohdista kehittämisryhmä neuvottelee.
Ryhmä valitsi joukostaan viiden henkilön neuvotteluryhmän, jossa ovat puheenjohtajiston muodostavat kansanedustajat Mikko Savola ja Riitta Mäkinen sekä Mari Pohjola Etelä-Pohjanmaan liitosta, Hanna Kunttu Keski-Suomen liitosta ja Noora Pajari Keuruun kaupungilta.
Neuvotteluryhmä valittiin käymään keskusteluja myös VR:n ensi vuoden juna-aikatauluista.
Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää mm. alueilta ja kunnilta lausuntoja liittyen henkilöliikenteen kehittämistoimenpiteisiin 2030-luvulla. Valtion tulee, nykyisen ostopalvelusopimuksen umpeuduttua, 2030-luvun alusta alkaen hankkia ostopalveluperusteiset henkilöliikennepalvelut syrjimättömän kilpailutuksen kautta. Muutoksen myötä on todennäköistä, että valtion tulee perustaa kalustoyhtiö, joka vuokraa omistamansa kaluston kunkin kilpailutuksen voittajille. Kilpailutusmenettelyyn liittyy kalustokysymyksen ohella mm. kysymys hankintakokonaisuuksien muodostamisesta sekä siitä, millaisia palveluita ja missä laajuudessa tulevaisuudessa henkilöliikenteen palveluita valtion varoin hankitaan.
Kiskobussiliikenne turvattava, kunnes rata on sähköistetty
Savolan mukaan Haapamäen radan kiskobussiliikenteen kulkeminen on sopimuksen perusteella turvattu tämän vuosikymmenen loppuun asti. Ryhmä edellyttää, että tuleva hankintamalli tulee toteuttaa siten, että Seinäjoen ja Jyväskylän välinen raideliikenne säilyy myös 2030-luvulla sekä siitä eteenpäin, ja sitä voidaan jatkossa kehittää. Erityinen ratkaistava kysymys on radalla kulkeva kalusto ennen sähköistyksen toteutumista.
Vaasa–Seinäjoki–Jyväskylä-liikennekäytävän kehittämisryhmään kuuluvat Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakuntien liitot, yhteysvälin kunnat sekä alueiden kauppakamarit.
Lisätiedot: Puheenjohtaja Mikko Savola, puh. 040 575 8498