Seinäjoen ja Kaskisten välinen Suupohjan rata on 113 km pitkä. Sen parantamista on laiminlyöty usean vuosikymmenen ajan. Toukokuun lopussa Väylävirasto ilmoitti, että radan peruskorjaus ja sähköistäminen maksavat noin 240 miljoonaa euroa ja radan liikenne tulisi kannattamattomana lakkauttaa vuoden 2024 loppuun mennessä. Radan parantamiselle on aikaisempina vuosina kuitenkin esitetty myös halvempia vaihtoehtoja.
Ilmoitus yllättää, sillä Suupohjan seudulle Kaskisiin ja Kristiinankaupunkiin on suunnitteilla useita miljardiluokan teollisuusinvestointeja. Kaskisten kaupunginjohtaja Markku Lumio kertoo, että Suupohjan radan peruskorjauksesta hyötyisivät Kaskisiin suunnitellun taivekartonkitehtaan lisäksi useat muutkin yritykset, jotka kuljettavat tavaraa Kaskisten sataman kautta.
Ilmoituksen jälkeen Kaskisten satama ja Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistys ovat selvittäneet satamaoperaattoreilta sekä asiakkailtaan radan tavarankuljetuspotentiaalia – eli sitä kuinka paljon tavaraa yritykset olisivat valmiita kuljettamaan junalla. Kyselyn tuloksena Suupohjan radalle olisi mahdollista saada yli kahden miljoonan tonnin edestä tavaraa vuosittain. Tällä hetkellä yritykset eivät kuitenkaan uskalla hyödyntää rataa tuotekuljetuksiinsa radan epäselvän tulevaisuuden takia. Radalla liikkuu nyt ainoastaan raakapuuta. Radan peruskorjaus ja sähköistys parantaisivat ratkaisevasti tuotekuljetusten siirtymistä raiteille.
Seinäjoki–Kaskinen-rautatie on tärkeä koko seudulle
Kristiinankaupungin kaupunginjohtaja Mila Segervall toteaa, että Seinäjoki–Kaskinen-rautatie on tärkeä koko seudulle. Jos Suupohjan rata poistuu käytöstä, se vaikuttaa useampaan maakuntaan negatiivisesti, haitaten koko alueen kehitysmahdollisuuksia. Kristiinankaupungissa meneillään olevat suuret investoinnit Koppö Energian vety/e-metaanitehtaaseen sekä Plug Powerin vetytehtaaseen ja raakaterästehtaaseen. On olemassa mahdollisuuksia, että raaka-aineita voitaisiin kuljettaa myös Suupohjan rataa pitkin.
Taivekartonkitehdasta suunnittelevan Metsä Boardin toimitusjohtaja Mika Joukio toteaa, että korjausvelkaa on myös tieverkolla. Mikäli rataa ei ole, siirtyvät kuljetukset kumipyörille ja huonokuntoiselle tieverkolle. Jo ilmastonäkökohdat ja Suomen päästövähennystavoitteet huomioiden olisi suotavaa saada yhä enemmän kuljetuksia sähköistetyille raiteille.
Jos rata lakkautettaisiin, tulisi ratapohja vähintäänkin ennallistaa ja maat palauttaa takaisin maanomistajille maatalouskäyttöön. Samalla seudun keskeisin tieverkko tulisi kunnostaa, jotta radan lakkauttamisesta aiheutuva logistiikka- ja kuljetuskustannusten nousu saataisiin edes jotenkin kompensoitua.
Pohjanmaan maakuntajohtaja Mats Brandt ja Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtaja Heli Seppelvirta summaavat asian: ”Miljardi-investoinnit vaativat toimivan infrastruktuurin tuekseen. Suupohjan alueelle sijoittuvat suuren mittaluokan teolliset investoinnit ovat yhteiskunnallisesti erittäin kannattavia ja maksavat itsensä nopeasti takaisin. Suomeen tulee lisää työtä ja verotuloja, mikä on osoitus merkittävästä tulevaisuusinvestoinnista.”
Suupohjan radan tavarakuljetusten potentiaalista voidaan esittää seuraava arvio:
| Kaskisten taivekartonkitehdas | 1 000 000 tn (tiedossa oleva) |
| Nykyinen liikenne, raakapuu | 300 000 tn (tiedossa oleva) |
| Nikkelirikaste | 250 000 tn (tiedossa oleva) |
| Rehut | 120 000 tn (tiedossa oleva) |
| Sahatavara | 50 000 tn (arvio) |
| Rautaromu | 20 000 tn (arvio) |
| Venäjän puun korvaava raakapuun vienti ja tuonti | 300 000 tn (arvio) |
| Naton kuljetukset Niinisaloon ja muualle | (ei arviota) |
| Yhteensä | 2 040 000 tn |
Lisätietoja:
- Liikenneasiantuntija Tero Voldi, Pohjanmaan liitto, 044 320 6568, tero.voldi@obotnia.fi
- Maakuntajohtaja Mats Brandt, Pohjanmaan liitto, 044 493 4576, mats.brandt@obotnia.fi
- Maakuntajohtaja Heli Seppelvirta, Etelä-Pohjanmaan liitto, 040 529 4638, heli.seppelvirta@etela-pohjanmaa.fi