Merkkejä paremmasta näkyvissä Etelä-Pohjanmaan kehityksessä
Etelä-Pohjanmaan innovaatiotilannekuva 2026 piirtää maakunnan kehityksestä aiempaa positiivisemman kuvan, vaikka talouden tilanne on edelleen haastava.
Etelä-Pohjanmaan työmarkkinatilanne on edelleen valtakunnan kärkeä. Maakunnan työllisyysaste on 76,1 prosenttia ja työttömyysaste maan toiseksi matalin. Myös teollisuuden viennissä nähtiin vuoden 2025 loppua kohden elpymisen merkkejä erityisesti Kuusiokunnissa ja Järviseudulla. Lisäksi konkurssien määrä on kääntynyt laskuun.
Myönteisistä signaaleista huolimatta tilannekuvassa nousee esiin myös pidemmän aikavälin haasteita. Uusien yritysten perustaminen on vähentynyt selvästi, ja maakunnan T&K-panostukset ovat edelleen maan matalimmat. Lisäksi korkeakoulutettujen määrän kasvattaminen nähdään keskeisenä edellytyksenä maakunnan kilpailukyvylle ja yritysten kasvulle.
– Maakunnan houkuttelevuus investointiympäristönä on kuitenkin vahvistumassa erityisesti puhtaan siirtymän hankkeiden myötä. Etelä-Pohjanmaalla nähdään merkittävää potentiaalia esimerkiksi metallituoteteollisuudessa ja puhtaaseen energiaan liittyvissä investoinneissa, maakuntahallituksen puheenjohtaja Janne Sankelo kertoo.
Etelä-Pohjanmaan innovaatiotilannekuvaa on laadittu vuodesta 2017 lähtien. Kokonaisuudessa tarkastellaan laajasti innovaatiotoimintaan, tuottavuuteen ja talouskasvuun vaikuttavia tekijöitä maakunnassa. Tilannekuvaa hyödynnetään strategiatyössä, toimintaympäristön kehittämisessä ja edunvalvonnassa sekä keskustelun pohjana sidosryhmien kanssa.
Lisätietoja: yhteyspäällikkö Miika Laurila, p. 040 6603 733.
Etelä-Pohjanmaa hakee kasvua puhtaan teollisuuden investoinneista
Etelä-Pohjanmaan liitto on yhteistyössä kuntien kanssa laatinut selvityksen puhtaan teollisuuden sijoittumismahdollisuuksista erityisesti maankäytön ja aluesuunnittelun näkökulmasta. Selvityksessä kartoitettiin potentiaalisia sijoittumisalueita huomioimalla muun muassa sähköverkon saatavuus, infrastruktuuri, logistiikka ja alueiden maankäytölliset valmiudet.
– Selvitys osoittaa, että Etelä-Pohjanmaalla on useita alueita, joilla on hyvät edellytykset puhtaan teollisuuden sijoittumiselle. Vahvuuksia ovat erityisesti uusiutuvan energian saatavuus, toimiva logistiikka ja kuntien vahva tahtotila kehittää aluettaan, toteaa maakuntajohtaja Heli Seppelvirta.
Selvityksen perusteella erityisesti datakeskukset nousivat useissa kunnissa puhtaan teollisuuden kärkipotentiaaliksi. Myös vihreän vedyn tuotannolle ja P2X-teollisuudelle nähdään hyviä edellytyksiä etenkin alueilla, joilla sähköliitynnät ovat vahvoja ja kantaverkon yhteydet lähellä. Lisäksi maakunnan vahvuutena nähdään laajat ja vaiheittain laajennettavat teollisuusalueet, jotka soveltuvat hyvin nettonollateknologioiden valmistukseen.
Tunnistetut alueet on profiloitu maankäyttö- ja sijaintitekijöiden perusteella ja näin pyritty tunnistamaan niille kaikkein potentiaalisimpia puhtaan teollisuuden toimialoja. Selvityksessä esitetään jatkokehittämissuosituksia alueiden kilpailukyvyn vahvistamiseksi.
Selvityksessä ovat mukana kaikki Etelä-Pohjanmaan 18 kuntaa. Työn tavoitteena on tukea maakunnan pitkäjänteistä teollisuuspoliittista kehittämistä ja vahvistaa valmiuksia vastata puhtaan siirtymän investointimahdollisuuksiin.
Selvitys julkaistaan 26.5.2026.
Lisätietoja: suunnittelujohtaja Mari Pohjola p. 040 4861 041, maakuntasuunnittelija Susanna Anttila p. 040 1855 862, maakunta-arkkitehti Annukka Kuoppala p. 040 6102 232.
Suupohjan radan avaaminen vahvistaisi länsirannikon teollisuutta ja saavutettavuutta
Tuoreen selvityksen mukaan Suupohjan radan käyttökuntoon saattaminen ja myöhempi sähköistäminen tukisivat merkittävästi länsirannikon teollisuutta, satamien toimintaa ja työssäkäyntialueiden kehittämistä. Radan sulkeminen on rajoittanut teollisuuden kuljetuksia ja heikentänyt alueen vetovoimaa investointikohteena.
Selvityksessä korostuu erityisesti ratayhteyden merkitys metsäteollisuuden kuljetuksille sekä Kaskisten sataman liikenteelle. Lisäksi Kaskisten ja Kristiinankaupungin alueille suunnitellut teollisuus- ja energiasiirtymän investoinnit tarvitsevat tuekseen toimivia ja pitkäjänteisiä liikenneyhteyksiä.
– Radalla olisi edellytyksiä myös lähijunaliikenteelle erityisesti Seinäjoen ja Kauhajoen välillä. Lähijuna voisi tarjota vaihtoehdon työ- ja opiskelumatkoille sekä vähentää henkilöautoliikennettä kantatiellä 67, sanoo Sankelo.
Selvityksessä esitetään, että rata kunnostetaan ensin tavaraliikenteen mahdollistavalle vähimmäistasolle. Pitkän aikavälin tavoitteena on radan laajempi peruskorjaus ja sähköistäminen. Selvityksen ovat tilanneet Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistys, Etelä-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan kauppakamari. Selvityksen toteutti Destia Oy.
Tutustu selvitykseen (pdf) »
Lisätietoja: maakuntainsinööri Jani Palomäki p. 040 6883 187, suunnittelujohtaja Mari Pohjola p. 040 4861 041.