Etelä-Pohjanmaan edunvalvontatavoitteiden kärkenä koulutustason nostaminen
Etelä-Pohjanmaan liitto on laatinut edunvalvontatyön tavoitteet ja kärkihankkeet vuodelle 2023. Yhdeksi tärkeimmäksi edunvalvonnalliseksi tavoitteeksi on nostettu nuorten aikuisten koulutustason nostaminen.
− Maakunnassa osaamistasoa on nostettava, eriarvoistumiskehitys on pysäytettävä ja koulutuksen laatuun on panostettava. Tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaan korkeakoulujen sisäänottomäärät ovat selvästi maan pienimmät suhteessa 15−24-vuotiaiden ikäryhmään, maakuntajohtaja Heli Seppelvirta sanoo.
Jotta koulutustason nostaminen on mahdollista, tulee yliopistotason koulutusta lisätä ja toisen asteen koulutukseen turvata pysyvät opetusresurssit.
− Ammattikorkeakoulutukseen tavoittelemme satojen aloituspaikkojen lisärahoitusta, Seppelvirta toteaa.
Etelä-Pohjanmaan liiton edunvalvonnan vuoden 2023 tavoitteiden pohjalla on aikaisempien vuosien pitkäjänteinen työskentely. Tavoitteet on koottu neljään teemaan, joita ovat ruoka-alan kasvu ja energiantuotanto, elinvoima ja yritysten kilpailukyky, koulutuksen ja sivistyksen tasapaino sekä alueiden saavutettavuus.
− Edunvalvonnan tavoitteiden määrittelyllä pyritään paitsi edistämään hankkeita mutta myös osallistumaan tiukemmin valtion prosesseihin, tunnistamaan paremmin erilaisia vaikuttamistilaisuuksia ja edistämään yhteiskunnallista keskustelua. Edunvalvontatyötä tehdään tiiviissä vuorovaikutuksessa kansanedustajien, kuntien ja yhteistyömaakuntien kanssa, kertoo Seppelvirta.
Lisätietoja: maakuntajohtaja Heli Seppelvirta, p. 040 5294 638 ja yhteyspäällikkö Miika Laurila, p. 040 6603 733.
Kulttuurin paikka -kehittämistehtävä jatkuu
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Etelä-Pohjanmaan liitolle rahoituksen alueellisen kulttuurin kehittämistehtävän toteutusta varten. Etelä-Pohjanmaan liiton hallinnoimassa tehtävässä luodaan kuntien kulttuuritoiminnan opas ja pyritään luomaan jokaiseen seutukuntaan erillisrahoitteinen kulttuurihanke. Etelä-Pohjanmaan kaikki 18 kuntaa ovat sekä kehittämistehtävän kohdealuetta että yhteistyökumppaneita.
− Alan käsitteistöä ja käytäntöjä kokoava opas tukee kulttuuripalveluiden yhdenvertaista järjestämistä ja saatavuutta erikokoisissa kunnissa niin Etelä-Pohjanmaalla kuin laajemmin Suomessa. Käsikirja antaa pohjaa tulevaisuuden kuntien resursoinnille ja vahvistaa iskunkestävyyttä meneillään olevassa kuntamurroksessa, kulttuuripäällikkö Hanna Hangasluoma sanoo.
Lisäksi kehittämistehtävän aikana pyritään luomaan maakunnan jokaiseen neljään seutukuntaan yhteinen, erillisrahoitteinen kulttuurihanke, joka kiinnittyy johonkin oppaan teemoista.
− Hankkeilla tuetaan maakunnallisen yhteistyöverkoston vahvistumisen lisäksi seutukunnallisten yhteistyöverkostojen syntymistä nyt, kun uusia toimijoita on tullut runsaasti alalle ja alueelle. Tavoitteena on työllistää jokaisessa hankkeessa alueen taiteen ja kulttuurin tekijöitä, toteaa Hangasluoma.
Kulttuurin paikka II on käynnistynyt vuoden 2023 alussa ja kestää vuoden 2024 loppuun saakka. Kulttuurin paikka I toteutettiin vuosina 2020–2022 Etelä-Pohjanmaan liiton ja Seinäjoen kaupungin kulttuuripalveluiden yhteistyönä.
Lisätietoja: kulttuuripäällikkö Hanna Hangasluoma p. 040 7515 610, kulttuurin kehittämisasiantuntija Marika Puntala p. 040 6236 623.
Länsi-Suomen liitot: liikennepolitiikan painotus länteen
Etelä-Pohjanmaan liitto vaatii yhdessä muiden läntisen Suomen liittojen kanssa Suomen liikennepolitiikan strategisen ajattelun muutosta maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi. Nyt ja tulevaisuudessa tulee keskittyä läntisen Suomen liikenneyhteyksien, ratojen, teiden ja satamien, kehittämiseen. Väyläverkon investointiohjelmassa on nähtävissä lieviä muutoksia alueellisissa painotuksissa, mutta muutokset ovat tarpeisiin nähden liian vaatimattomia.
Etelä-Pohjanmaan osuus kehittämisinvestoinneista on edelleen riittämätön. Investointiohjelman parhaimmassa korissa olevat maakunnan hankkeet eivät ole edenneet eikä Väylävirasto ole nostamassa luonnokseen uusia kohteita Etelä-Pohjanmaalta. Erityisesti maakunnan kärkihanke, valtatien 19 Seinäjoki-Lapua-osuus tulisi nostaa mukaan investointiohjelman toteutuskohteeksi, koska sen tiesuunnitelmat valmistuvat vuosina 2023 ja 2024. Pidemmän aikavälin hankkeista mm. pääradan kehittämistoimet Seinäjoki-Tampere-välillä tulisi huomioida investointiohjelmassa.
Etelä-Pohjanmaan liitto toteaa, että sisällöllisesti investointiohjelma on kehittynyt ja kolmannen ohjelman luonnoksessa kuvataan muun muassa hankkeiden vaikutuksia sekä vaikutuksia laajemminkin jo melko kattavasti. Etelä-Pohjanmaan liitto on kuitenkin esittänyt jo useana vuonna lausunnossaan, että investointiohjelman pistemäisten kohteiden luettelosta tulisi edetä kohti yhteysvälien kokonaisnäkemyksellistä kehittämistä. Erityisesti pääväyläverkon kokonaisuuden tai yhteysvälikohtaisten kehittämispolkujen kuvaaminen palvelisi väyläverkon kehittämistä koko liikennejärjestelmän näkökulmasta.
Lisätiedot: suunnittelujohtaja Mari Pohjola, puh. 040 6108 445, suunnitteluinsinööri Jani Palomäki, puh. 040 688 3187.