Haapamäen radan junaliikenne on keskeinen osa syventyvää Pohjoismaista itä–länsi-yhteyttä
Traficom esitteli kiskobussiliikenteen kehittämisvaihtoehtoja kunnille ja maakunnille aluetilaisuudessa 29.8.2024. Kiskobussikaluston vanhentuessa ja raideliikenteen ostoliikennesopimusten päättyessä vuoden 2029 lopussa tulevaisuuden vaihtoehdoiksi on hahmoteltu ratojen sähköistämistä ja sähköjunia, akkujunia tai raideliikenteen korvaamista busseilla. Selvityksen mukaan henkilöliikenteen bussiratkaisu tulisi toteutukseltaan halvimmaksi.
Vaasa–Seinäjoki–Jyväskylä liikennekäytävän kehittämisryhmä tyrmää selvityksen. Selvityksessä ei ole huomioitu kaikkia kiskobussiliikenteen ja raideliikenteen positiivisia näkökulmia. Selvityksen yksipuolisten johtopäätöksien lisäksi tarvitaan laajempaa näkökulmaa erilaisista saavutettavuuteen, kestävyyteen, talouteen ja huoltovarmuuteen liittyvistä kysymyksistä.
– Varsin yhdestä näkökulmasta tehdyn selvityksen johtopäätöksenä näyttää olevan se, että kiskobussiliikenne voitaisiin korvata bussiliikenteellä yhteysväleillä Seinäjoki–Haapamäki–Jyväskylä ja Seinäjoki–Haapamäki–Tampere. Tämä on omalla päättäjäurallani nyt kolmas kerta, kun raideliikenteen jatkumista Haapamäen radalla uhataan. Peruslähtökohdat eivät ole muuttuneet. Jatkamme edelleen taistelua sen puolesta, että junaliikenne radoilla jatkuu ja tulevaisuudessa uuden kaluston myötä myös parantuu, toteaa ryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Mikko Savola.
Junaliikennettä ja ratojen sähköistämistä tulee tarkastella kokonaisuutena, osana Suomen liikennejärjestelmää sekä vielä laajemmin osana syventyviä pohjoismaisia itä–länsi-yhteyksiä aina Suomen itäisistä maakunnista Norjan rannikkokaupunkeihin. Kiskobusseja ei tule nähdä pelkästään alueellisena junaliikenteenä vaan osana valtakunnallisia raideliikenteen matkaketjuja. Kehittämisryhmän mielestä henkilöliikenteen rahoituksen tulee jatkossakin perustua valtion ostoliikennesopimuksiin. Kuntia ei saa laittaa liikenteen maksajiksi.
Raideliikenteen puolesta puhuu moni argumentti
Junaliikenteellä on merkittävä rooli alueellisen talouden vahvistamisessa. Raiteilla kulkeva kiskobussikalusto mahdollistaa muun muassa työvoiman paremman liikkuvuuden sekä tukee paikallista matkailua ja palvelusektoria, mikä vahvistaa alueen elinvoimaisuutta. Ratojen sähköistämisestä hyötyisi myös tavaraliikenne edullisempien kuljetusten ja parempien kuljetusmahdollisuuksien muodossa.
– Sähköistämällä rautatieverkkoa ja kiskobussikalustoa voidaan vähentää liikenteen ympäristövaikutuksia, mikä tekee raideliikenteestä entistä houkuttelevamman vaihtoehdon niin alueen asukkaille kuin kestävää matkailua suosiville turisteille, sanoo Savola.
– Raideliikenne, mukaan lukien kiskobussiliikenne, on keskeinen osa Suomen huoltovarmuutta. Se mahdollistaa luotettavat tavara- ja henkilöliikenteen yhteydet sekä normaali- että poikkeusoloissa. Huoltovarmuudella perustellaan nykyisin monia hankkeita, mutta Seinäjoki–Haapamäki–Jyväskylä/–Tampere-ratojen merkitys on Suomelle tunnistetusti merkittävä. Radan varrelle sijoittuu esimerkiksi moni kriisiajan kriittinen toiminto. Toisaalta sähköistetty Tampere–Haapamäki–Seinäjoki-yhteys toimisi suomen vilkkaimman yksiraiteisen, Tampere–Seinäjoki-radan varayhteytenä myös normaalioloissa tapahtuvissa onnettomuustilanteissa, Savola perustelee.
Sähköistämisen tarveselvitystyö etenee
Väylävirasto on selvittänyt Seinäjoki–Haapamäki–Jyväskylä/–Tampere-ratojen sähköistämistä tarveselvityksessä. Tarveselvitykseen liitetään vielä hankearviointi ja se tullaan julkaisemaan vuoden 2025 alkupuolella.
Hankearvioinnissa vertaillaan hankkeen yhteiskunnallisia hyötyjä ja investoinnin kustannuksia. Vaasa–Seinäjoki–Jyväskylä-liikennekäytävän kehittämisryhmä seuraa tiiviisti selvityksen etenemistä, kuullen selvityksen tekijöitä ja antamalla alueen toimijoiden palautetta ja ohjausta.
Lisätiedot:
Vaasa–Seinäjoki–Jyväskylä-liikennekäytävän kehittämisryhmän pj, Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston pj, kansaedustaja Mikko Savola
Puh. 040-5758498
Vaasa–Seinäjoki–Jyväskylä-liikennekäytävän kehittämisryhmän sihteeri, maakuntainsinööri, Jani Palomäki
Puh. 040-6883187