Kulttuurilla ratkaisuja hyvään elämään ja elinvoimaiseen tulevaisuuteen
Taiteella ja kulttuurilla on keskeinen rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Ne vahvistavat sivistystä, hyvinvointia, osallisuutta ja demokratiaa sekä luovat edellytyksiä kestävälle kasvulle ja alueiden elinvoimalle. Kulttuuri on olennainen osa yhteiskunnan perusrakennetta ja aluekehitystä. Taiteen ja kulttuurin yhdenvertainen saavutettavuus muodostaa pohjan luovien alojen kasvulle ja kehitykselle.
Jotta taide ja kulttuuri voivat toteuttaa tätä rooliaan koko Suomessa, tarvitaan pitkäjänteistä ja ennakoitavaa rahoitusta sekä toimivia valtakunnallisia ja alueellisia rakenteita. Ilman vakaita rakenteita ja suunnitelmallista rahoitusta heikentyvät kulttuurin saavutettavuus, taiteellisen työn edellytykset sekä luovan talouden kehittyminen eri puolilla maata.
Seuraavat maakuntaliittojen yhteisesti kokoamat kulttuurin hallitusohjelmatavoitteet korostavat kulttuurin merkitystä alueiden elinvoiman vahvistajana, asukkaiden yhdenvertaisena oikeutena sekä osana yhteiskunnan kestävyyttä, turvallisuutta ja huoltovarmuutta. Taiteen ja kulttuurin toimintaedellytykset tulee turvata koko Suomessa nyt ja tulevaisuudessa.
Kulttuuri alueilla ja kulttuuri jokaisenoikeutena
Kulttuuri on sivistyksellinen perusoikeus, jonka toteutuminen edellyttää valtakunnallisia linjauksia ja pitkäjänteistä rahoitusta. Ilman hallitusohjelmatason sitoutumista vuonna 2025 valmistuneen kulttuuripoliittisen selonteon tavoitteisiin ja toimenpiteisiin kulttuurin saavutettavuus ja taiteellisen työn edellytykset eriytyvät alueellisesti. Se heikentää yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja alueiden elinvoimaa.
Toimenpiteet:
Turvataan kuntien kulttuuritoiminnan perusrahoitus ja alueelliset rakenteet, kuten kirjastot, museot, teatterit, orkesterit, taiteen perusopetus, lastenkulttuuri ja yleinen kulttuurityö.
Alueille on turvattava korvamerkitty taiteen ja kulttuurin rahoitus, joka on aikaisemmin jaettu alueellisten taidetoimikuntien kautta.
Varmistetaan, että kulttuurin kehittäminen on osa aluekehittämistä koko maassa, ja että maakuntaliitot toimivat keskeisinä toimijoina kulttuurin alueellisen tasa-arvon edistämisessä.
Palautetaan kuntien kulttuuritoimintalaissa mainittu valtionrahoitus kuntien kulttuuritoiminnan kehittämiselle. Investointiavustukset kulttuuritilojen peruskorjaus- ja perustamishankkeisiin on saatava takaisin.
Vahvistetaan kaikkien mahdollisuuksia kokea ja tehdä taidetta osana arkea, koulutusta ja vapaa-aikaa. Kokeillaan uusia tapoja tuottaa kulttuuria ja suunnataan erillisrahoitusta kulttuurin alueelliseen saavutettavuuteen erityisesti maaseutualueilla.
Luodaan edellytyksiä taiteilijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten työskentelylle eri puolilla Suomea tukemalla alueellista työllistymistä, alueellista rahoitusta ja liikkuvaa, monipaikkaista työtä. Korjataan kulttuurialan epätyypillisiin työsuhteisiin (mm. pätkätyöt, osa-aikatyö, osa-aikayrittäjyys) liittyvät ongelmat sosiaali- ja työttömyysturvan järjestelmissä.
Kulttuuri osana huoltovarmuutta
Kulttuuri vahvistaa yhteiskunnan henkistä huoltovarmuutta, yhteisöllisyyttä ja kriisinsietokykyä. Opetus- ja kulttuuriministeriön, ympäristöministeriön ja Museoviraston toteuttamassa Kulttuuriperintöbarometri 2025-tutkimuksessa 72 % vastaajista arvioi kulttuuriperinnön lisäävän henkistä kriisinsietokykyä. Ilman hallitusohjelmatason tunnistamista ja ennakoivaa varautumista kulttuuri jää osana huoltovarmuutta katveeseen, jolloin alan rakenteet ja tekijöiden toimeentulo ovat kriiseissä erityisen haavoittuvia ja alueellinen eriarvoisuus kasvaa.
Toimenpiteet:
Tunnistetaan kulttuuri osaksi kansallista huoltovarmuutta ja kokonaisturvallisuutta sekä huomioidaan se varautumista ja kriisinhallintaa koskevissa suunnitelmissa.
Vahvistetaan alueellisia kulttuurirakenteita ja -verkostoja osana paikallista kriisinkestävyyttä ja varautumista. Rakenteiden tulee olla vahvoja, jotta kulttuuriala pystyy toimimaan myös poikkeusoloissa.
Hyödynnetään kulttuuriperintöä hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden lähteenä sekä kotoutumisen tukena vahvistamalla identiteettiä ja yhteistä ymmärrystä alueilla.
Suunnitellaan ja kehitetään taiteen ja kulttuurin roolia yhteisöllisyyden, osallisuuden ja hyvinvoinnin tukena kriiseissä ja niiden jälkihoidossa, jotta toiminta on nykyistä ennakoivampaa ja kestävämpää.
Luova talous osana kestävää kasvua ja alueiden elinvoimaa
Luova talous on kasvupotentiaalinen ja alueita uudistava toimiala, joka perustuu taiteeseen, kulttuuriin ja luovaan osaamiseen. Sen kehittyminen edellyttää ennakoitavaa politiikkaa, alueellisesti tasapainoista rahoitusta ja toimivia ekosysteemejä. Ilman luovan talouden kasvustrategian (2025) mukaista hallitusohjelmatason ohjausta luovan talouden kasvu ja työpaikat keskittyvät harvoille alueille.
Toimenpiteet:
Vahvistetaan alueellista luovan talouden yritysneuvontaa, kehittämispalveluja ja kasvua tukevaa rahoitusta osana aluekehitystä ja elinkeinopolitiikkaa.
Kehitetään ja sovelletaan rahoitusinstrumentteja paremmin luovan talouden tarpeisiin siten, että ne huomioivat yksinyrittäjyyden, projektimuotoisen työn ja aineettomaan arvonluontiin perustuvan liiketoiminnan.
Lisätään tietoa aineettomasta arvonluonnista, kuten immateriaalioikeuksista ja niiden hyödyntämisestä luovilla aloilla vahvistamalla osaamista, neuvontaa ja tukipalveluja.
Vahvistetaan luovan talouden ekosysteemejä turvaamalla niiden keskeisten rahoitus- ja tukirakenteiden ennakoitavuus ja jatkuvuus kuten av-alan kasvua, työllisyyttä ja elinvoimaa tukevat Suomen elokuvasäätiön, AVEKin ja Business Finlandin av-rahoitukset.
