Elpymisväline Etelä-Pohjanmaalla, osa 3/4


Elpymisväline Etelä-Pohjanmaalla -juttusarjan kolmas osa käsittelee REACT-EU-välinettä.

REACT-EU-välineen avulla tuetaan maakunnan elinkeinoelämän elpymistä koronapandemiasta.

REACT-EU-väline (lyhenne tulee englannin kielen sanoista Recovery Assistance for Cohesion and the Territories of Europe) on yksi osa NextGenerationEU-elpymisvälinettä. Elpymisvälineen yleisen esittelyn löydät juttusarjamme ensimmäisestä osasta. Toisessa osassa tutkimme, kuinka RRF-rahoitus konkretisoituu Etelä-Pohjanmaalla energiainvestointeina ja laajakaistarakentamisen tukina.

REACT-EU ei ole uusi rahoitusväline, vaan sillä täydennetään jo olemassa olevia Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) määrärahoja. Välineen tarkoituksena on tukea elpymistä alueilla, joilla koronapandemia on aiheuttanut taloudellisia vahinkoja.

Suomessa valtioneuvosto on päättänyt REACT-EU-rahojen alueellisesta jaosta. Etelä-Pohjanmaalle on kohdennettu välineen rahoitusta yhteensä 9,3 miljoonaa euroa. Rahoituksella tuetaan erityisesti pk-yrityksiä.

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa (SeAMK) on käynnissä useita REACT-EU-varoilla rahoitettuja hankkeita. Luovutammekin pidemmittä puheitta palstatilan SeAMKin projektipäälliköille, jotka esittelevät kuinka ammattikorkeakoulu tukee elinkeinoelämän elpymistä maakunnassa.

SeAMK tukee elinkeinoelämän elpymistä

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on meneillään useita REACT-EU-määrärahoista rahoitettuja hankkeita, joilla tuetaan maakunnan eri elinkeinoalojen elpymistä koronapandemiasta ja sen aiheuttamista notkahduksista esimerkiksi myynnissä ja tuloksessa.

Meillä Kestävät ruokaratkaisut -tiimissä toteutetaan paraikaa kolmea hanketta, joissa elintarvikealan pk-yritykset ovat keskiössä. Hankkeiden tavoitteena on tehdä yrityksistä muutosjoustavampia, kilpailukykyisempiä sekä ilmastokestävämpiä.

Parempaan resilienssiin yhteistyön ja digitalisaation avulla

Koronapandemia synnytti kiivaan keskustelun resilienssin käsitteestä eikä viimeaikainen maailmanpoliittinen ja -taloudellinen myllerrys ole suinkaan hidastanut tuota keskustelua. Resilienssillä on perinteisesti viitattu yksilöiden kykyyn kohdata ja selviytyä kriiseistä, mutta termiä on laajennettu käsittelemään niin organisaatioiden, yritysten, alueiden kuin kansakuntien kriisin- ja muutoksensietokykyä.

Yritysten kohdalla resilienssi on myös kilpailutekijä. Muutosjoustava yritys selviytyy paitsi kriiseistä, se myös osaa mukautua muuttuvaan maailmaan ja hyödyntää taitavasti muutoksissa piilevät mahdollisuudet. 

Viime aikojen kriisit ovat koetelleet myös alueemme lähiruokayrityksiä. Pandemia keskeytti pitkäksi aikaa monelle lähiruokayritykselle elintärkeät myyntitapahtumat ja tämänhetkiset talouden epävarmuudet energiakriiseineen, inflaatioineen ja koronnousuineen vaikuttavat suuresti myös elintarvikeyritysten toiminnan edellytyksiin.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun, Vaasan yliopiston ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin yhteistyössä toteutettavassa YDIRE-hankkeessa pureudutaan erityisesti lähiruokayritysten resilienssiin.

Kuluvana syksynä hankkeessa on järjestetty yritysvalmennuksia, minkä kautta paikalliset yritykset ovat oppineet analysoimaan omaa resilienssiään sekä pohtineet, miten erityisesti yhteistyö ja digitalisaatio voisivat auttaa heitä kestämään paremmin kriisejä ja säilyttämään kilpailukykynsä muuttuvassa maailmassa.

Tulevana keväänä hankkeessa järjestetään myös temaattisia seminaareja erityisesti yhteistyöhön ja digitalisaatioon liittyen. Hankkeen lopputuloksena syntyy toimintamalli, minkä kautta lähiruokayritykset voivat kehittää resilienssiään yhteistyön ja digitalisaation keinoin.

Tutustu hankkeeseen: https://sites.uwasa.fi/ydire/

Houkuttelevampia ruokatuotteita kuluttajaa kuunnellen

Kuluttajan halujen ja mieltymysten huomioiminen on oleellista elintarvikkeen menestymisessä. Jos tuotteesta ei jostain syystä pidetä, se ei ikinä päädy kaupan hyllyltä kuluttajan ostoskoriin. Kuluttajan mielipiteellä on siis suuri merkitys ja se kannattaa selvittää jo ennen ruokatuotteen tuomista kauppoihin.

Tätä oppia eteläpohjalaisille ruoka-alan mikro- ja pienyrityksille tuodaan PREMIUM – erityisen erottuvat elintarvikkeet-hankkeessa. PREMIUMin avulla yritykset kehittävät erityisen erottuvia, korkeamman lisäarvon ruoka- ja juomatuotteita ja yrittävät parhaansa mukaan huomioida kuluttajien tuotteen testiversioille antaman palautteen jo tuotekehityksen aikana. Näin ruokatuotteesta saadaan heti kuluttajia miellyttävä ja mahdollisesti parannetaan tuotteen menestymismahdollisuuksia ruokakauppojen hyllyillä käytävässä kovassa kilpailussa.

PREMIUMin toimenpiteiden tukemana yritykset ovat lanseeraamassa elintarvikemarkkinoille ensi kevään aikana ainakin viisi täysin uutta elintarviketta. Näiden lisäksi myös muutamaa jo myynnissä olevaa tuotetta parannellaan parhaillaan. Kuluttajaa kuullaan kaikkien tuotteiden kohdalla ja pyritään mukauttamaan tuote vastaamaan paremmin potentiaalisten ostajien toiveita. Toivottavasti nämä tuotteet päätyvät heti ostoskoreihimme, kunhan niitä ruokakaupoista ja muista lähiruoan jakelukanavista alkaa löytymään.

Tutustu hankkeeseen: https://projektit.seamk.fi/kestavat-ruokaratkaisut/premium/

Hallintakeinoja elintarvikeprosessien ympäristövaikutuksiin

Ruokajärjestelmän osuus kasvihuonekaasupäästöistä on noin kolmannes ja vahvasti elintarviketeollisuuteen nojaavana maakuntana Etelä-Pohjanmaa on paineen alla näiden päästöjen vähentämiseksi. Koronapandemia ja sen jälkeinen energiakriisi ovat ajaneet yritykset entistä tarkempaan energiankäyttöön ja samalla pienempiin ympäristövaikutuksiin. Kuluttajat ja kauppa ovat entistä kiinnostuneempia elintarvikkeiden ympäristövaikutuksista ja elintarvikealan yritykset haluavat vastata tähän entistä ympäristöystävällisemmin tuotetuilla raaka-aineilla ja valmistusmenetelmillä.

Ilmastokestävät elintarvikeprosessit -hankkeella tarjotaan alueen elintarvikealan pk-yrityksille entistä parempia keinoja seurata omaa ympäristöjalanjälkeään ja löytämään sieltä keinoja päästövähennyksiin. Kirittäjänä tässä kehitystyössä ovat Suomen hiilineutraaliustavoitteet vuoteen 2035 mennessä sekä EU:n vihreä siirtymä. Hankkeen aikana toteutetuissa työpajoissa yrityksille on esitetty tietoa ja keinoja ympäristöjalanjäljen seurantaan.

Lisäksi työn alla on pk-yrityksille luotava laskentamalli elintarviketuotteiden hiilijalanjälkilaskentaan. Hankkeen toimenpiteillä pk-yritykset pystyvät siis kehittämään toimintaansa entistä ympäristöystävällisemmäksi ja löytämään keinoja entistä energiatehokkaampaan tuotantoon ympäristövaikutusten seurannan tiukentuessa.

Tutustu hankkeeseen: https://projektit.seamk.fi/ike

Kirjoittajat:

Hanna Meriläinen, projektipäällikkö, YDIRE-hanke
Elina Huhta, projektipäällikkö, PREMIUM-hanke
Joni Viitala, projektipäällikkö, Ilmastokestävät elintarvikeprosessit -hanke

REACT-EU-varoja hyödynnetään SeAMKin hankkeissa.