Vaikka Etelä-Pohjanmaan aluerakenne on selkeästi keskittynyt 2000-luvun aikana, maakunnassa asutaan yhä hajautuneesti. Etelä-Pohjanmaan taajama-aste on yksi Suomen alhaisimmista, mikä haastaa muun muassa joukkoliikenteen kehittämistä ja palveluiden järjestämistä. Taajamissa ja keskustoissa asuvien määrä on kuitenkin tasaisesti kasvanut maaseutuväestön vähentyessä. Taajamat ovat kasvun myötä laajentuneet pinta-alaltaan ja ovat nykyisin väljempiä kuin 2000-luvun alussa. Kerrostalorakentamisen suosion myötä kehitys on 2010-luvulla lähtenyt kulkemaan vahvemmin tiivistymistä kohti. 2010-luvun uusista asunnoista noin 40 prosenttia oli kerrostaloasuntoja, kun 2000-luvulla niitä oli vajaa viidennes.
Seinäjoen kasvutarina on vertaansa vailla. Seinäjoki on kasvanut hyvin nopeasti kansallisesti merkittäväksi kaupunkiseuduksi, jonka kehitys on kulkenut eri polkua muun maakunnan kanssa. Ennusteiden mukaan maakunnan sisäinen eriytymiskehitys jatkuu, mikä haastaa koko maakunnan kehittämisessä.
Etelä-Pohjanmaan työpaikkojen määrä, työllisyys ja bruttokansantuote asukasta kohden ovat kasvaneet 2000-luvulla. Työpaikkojen kasvua on tapahtunut maakunnan eri osissa, myös väestötappioalueilla. Etelä-Pohjanmaalla on vahvoja erikoistuneita yritystoiminnan keskittymiä eri puolilla maakuntaa. Uusia työpaikkoja on tullut lisää, vaikka väestönmäärä on samanaikaisesti vähentynyt. Työpaikkamäärä on kasvanut Suomessa yliopistomaakuntien lisäksi vain Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla.
Etelä-Pohjanmaan aluerakenne koostuu erikokoisista keskuksista sekä asutus- ja työpaikkatihentymistä erityisesti pääteiden ja vesistöjen varsilla. Kyläasumisella on merkittävä rooli maakunnan aluerakenteen ominaispiirteenä. Etelä-Pohjanmaalla on kyliä ja taajamia yhteensä 250 kappaletta. Niistä jonkin tyyppinen lähipalvelu esimerkiksi päiväkoti, koulu, pieni kauppa, apteekki, terveyskeskus, lähiliikuntapaikka tai kirjasto on noin puolessa. Eroja kuntien välillä palveluiden keskittymisessä kuitenkin on. Seudulliset palvelut ovat keskittyneet selkeästi suurimpiin kuntakeskuksiin. Kattavimpien seudullisten palvelujen keskuksina erottuvat Seinäjoen lisäksi Lapua, Alavus, Kauhajoki ja Alajärvi.
Monipaikkaisuus tulee yleistymään jatkossa etätyömahdollisuuksien myötä. Vapaa-ajan asuntoja ja kesämökkejä hyödynnetään yhä pidempiä aikoja esimerkiksi etätyöskentelyyn. Etelä-Pohjanmaalla kesämökit ovat keskittyneet maakunnan itäisiin kuntiin järvien rannoille Alavudella, Ähtärissä, Kuortaneella, Soinissa, Alajärvellä, Vimpelissä, Lappajärvellä ja Evijärvellä.
Selvitys Etelä-Pohjanmaan aluerakenteesta toteutettiin Etelä-Pohjanmaan liitossa tulevaa kokonaismaakuntakaavan uudistustyötä varten. Selvitykseen sisältyi aluerakenteen ja sen kehittymiseen olennaisesti vaikuttavien väestön, työpaikkojen ja palveluiden kehityskaari 2000-luvulla. Edeltävien kahden vuosikymmenen aikana tapahtunut kehitys antaa pohjan tulevien vuosikymmenten aluerakenteen muutosten ennakointiin.
Etelä-Pohjanmaan aluerakenneselvitys on luettavissa verkkosivuilla: https://epliitto.fi/aluesuunnittelu-ja-liikenne/aluesuunnittelun-selvitykset/aluerakenne/
Lisätietoja:
Mari Pohjola, suunnittelupäällikkö, puh. 040 6108 445