Etelä-Pohjanmaan ensimmäinen luonnonarvoseminaari keräsi yli 100 kuulijaa ajankohtaisen aiheen äärelle. Osallistujat edustivat monipuolisesti luonnonarvomarkkinoihin liittyviä tahoja, joita yhdisti tiedonhalu nopeasti kehittyvästä aiheesta.
Luonnonarvomarkkinoihin liittyy odotuksia myös valtion taholta ja seminaarin aluksi kuultiinkin ympäristöministeriön Suvi Borgströmin katsaus luonnonarvomarkkinoiden kansallisessa tiekartassa asetetuista tavoitteista. Alueellisia LUMO-ohjelman tavoitteita puolestaan esitteli elinvoimakeskuksen Robin Sjöblom.
Mistä luonnonarvomarkkinoissa onkaan kyse?
Luonnonarvomarkkinoilla tuotetaan, myydään ja ostetaan luonnonarvoja. Maanomistaja voi toteuttaa luonnon tilaa parantavia toimenpiteitä ja myydä syntyneet luonnonarvot ostajalle, esim. yritykselle. Ostaja voi hyödyntää luonnonarvoja omassa toiminnassaan luonnonsuojelulain mukaisesti kahdella tavalla: vapaaehtoiseen ekologiseen kompensaatioon tai luontotekona.
Ekologisessa kompensaatiossa toiminnasta aiheutuvia luontohaittoja hyvitetään parantamalla vastaavia luonnonarvoja toisaalla. Kompensaatio on kuitenkin viimesijainen keino, ja ensisijaisesti haittoja tulee välttää ja vähentää. Luontoteko puolestaan ei ole suoraan hyvitystä toiminnan aiheuttamasta haitasta, vaan tuotettuja luonnonarvoja voidaan käyttää esimerkiksi yrityksen luontovastuullisuuden osoittamiseen.
MTK:n Heli Siitari muistutti esityksessään, että luonnonarvoja voidaan tuottaa monenlaisilla alueilla. Luonnontilaltaan heikentyneillä alueilla luonnonarvoja voidaan lisätä aktiivisin toimin esimerkiksi ennallistamalla ojitettu suo tai hoitamalla perinneympäristöä, ja on myös kohteita, joissa luonnonarvojen kannalta suojeluhyvitys on paras ratkaisu, joskin sen käyttöön nähtiin liittyvän vielä kehitettävää.
Luonnonarvojen kaupassa mittayksikkönä käytetään luonnonarvohehtaaria. Siinä yhdistyvät kohteen pinta-ala ja ekologinen tila. Swecon Eini Nieminen havainnollisti seminaarissa käytännön esimerkein, miten luonnonarvohehtaareja määritellään erilaisille kohteille. Pääperiaatteena on, että yksi hehtaari luonnontilaista luontotyyppiä vastaa yhtä luonnonarvohehtaaria.
Luonnonarvomarkkinoilla pyritään luomaan taloudellinen kannustin luonnon tilan parantamiseen ja tuomaan julkisen rahoituksen rinnalle lisää yksityistä rahaa. Maanomistajien ja ostajien kohtaamista voivat helpottaa välittäjät ja markkinapaikat. MTK:n Janne Tyynismaa esitteli seminaarissa Luontoarvot.fi-palvelua. Markkinoiden toimivuuden kannalta keskeinen kysymys on tällä hetkellä erityisesti kysynnän kasvattaminen.
Maastoretkeltä konkretiaa luonnonarvojen määrittämiseen
Seminaaripäivän päätteeksi järjestetyllä maastoretkellä Hanna Latva-Kiskola kertoi Seinäjoen kaupungin näkemyksiä päivän teemaan. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaan Jussi Pasanen esitteli maastokohteiden metsä- ja suoluontotyyppien luonnonarvohehtaarien laskennan periaatteita ja kohteiden saamia tuloksia.
Yhteistyöllä eteenpäin
Seminaarissa tarkasteltiin luonnonarvomarkkinoiden tulevaisuutta eri toimijoiden näkökulmista, käytännön esimerkkejä ja vielä ratkaistavia kysymyksiä. Esille nousivat mm. tarve käytännön kokemuksille ja toteutuneiden kauppojen hintatiedoille. S-ryhmän, Maanvaalija Oy:n ja Joensuun kaupungin puheenvuorot osoittivat, että luonnonarvomarkkinoita kohtaan on kiinnostusta sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.
Päivän kantavana teemana oli yhteistyö. Sen merkitys korostuu myös Johanna Tuomisaaren (Jyväskylän yliopisto) esittelemässä BOOST-hankkeessa kehitetyssä toimintamallissa, jossa luonnonarvojen tuottamista tarkastellaan yksittäisten kohteiden lisäksi strategisesta alueellisesta näkökulmasta.
Myös seminaari toteutettiin usean alueellisen toimijan yhteistyönä. Kiitos kaikille järjestelyissä mukana olleille ja seminaariin osallistuneille! Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan LUMO-ohjelma 2035:n vision mukaisesti: Yhteisin pohjalaisvoimin hyvinvoivan luonnon asialla!
Seminaari toteutettiin osana Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäohjelman sekä Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan LUMO-ohjelman toimeenpanoa. Seminaarin järjestelyistä vastasivat metsäohjelman toimeenpanoryhmä (Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus, Etelä-Pohjanmaan liitto, Metsä Group, MTK metsänomistajat, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri, Suomen metsäkeskus, Suomen riistakeskus) ja Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusterin aktivointi- ja koordinaatiohanke (TUKKA).
Teksti: Mari Väänänen