Etelä-Pohjanmaan liitto on käynnistänyt maakunnallisen selvityksen, jossa tarkastellaan asumisen nykytilaa, asuinympäristöjen kehitystä ja tulevia kehityssuuntia. Selvityksen tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva asumisen muutoksista ja tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää kuntien asuntopolitiikassa, maankäytön suunnittelussa ja elinvoiman kehittämisessä. Selvitys valmistuu alkuvuodesta 2027.
Asuminen on keskeinen osa alueiden vetovoimaa, elinvoimaa ja väestökehitystä. Asuntojen saatavuuden ja kustannusten lisäksi asuinpaikan valintaan vaikuttavat yhä enemmän asuinympäristön laatu, viihtyisyys, palvelujen saavutettavuus ja luonnon läheisyys. Erityisesti monihyötyinen viherrakenne – viheralueet, puistot, metsät, vesistöt ja niiden muodostavat verkostot – tukee mm. asuinympäristöjen terveellisyyttä, viihtyisyyttä, luonnon monimuotoisuutta ja virkistysmahdollisuuksia. Toimiva ja laadukas yhdyskuntarakenne luo edellytyksiä kestävälle ja hyvälle arjelle.
Etelä-Pohjanmaalla asumisen kehitykseen vaikuttavat muun muassa väestön ikääntyminen, muuttoliike, maahanmuutto sekä työelämän ja elämäntapojen muutokset. Etätyö ja monipaikkainen asuminen voivat avata uusia mahdollisuuksia asuinpaikan valintaan. Samalla asumisen tarpeet muuttuvat elämänvaiheiden mukana, mikä lisää erilaisten asuntojen ja asuinympäristöjen merkitystä.
Maakunnan sisällä kehitys on eriytynyttä. Kasvavilla alueilla korostuvat asuntotarjonnan ja yhdyskuntarakenteen kehittämistarpeet, kun taas väestöään menettävillä alueilla haasteina voivat olla rakennuskannan ikääntyminen, rakennusten vajaakäyttö, asuinympäristöjen rapistuminen ja palvelujen saavutettavuus. Eri alueiden tarpeisiin vastaaminen edellyttää paikallisten olosuhteiden huomioon ottamista.
Selvityksessä tarkastellaan asumisen ja asuinympäristöjen kehitystä osana Etelä-Pohjanmaan alueellista kokonaisuutta. Tavoitteena on vahvistaa tietopohjaa, jonka avulla kunnat ja maakunnan toimijat voivat kehittää monimuotoisia, viihtyisiä ja toimivia asuinympäristöjä sekä hyödyntää viherrakennetta osana kestävää aluekehitystä.
Teksti: Antti Saartenoja