Kulttuurikartta johdattaa maakunnan helmien äärelle

Perinteinen eteläpohjalainen omaleimainen kulttuuri tunnetaan ja tunnistetaan varsin hyvin. Meidät tunnetaan myös tapahtumista sekä rytmimusiikista. Näiden lisäksi meillä on myös paljon sellaista, mitä meistä ei vielä tiedetä. 

Tiedätkö sinä mistä Etelä-Pohjanmaan kunnasta löytyy Tove Janssonin ainoa alttaritaulu? Entä oletko kuullut nuoresta tytöstä nimeltä Kyllikki Saari, jonka kohtalo toi koko Suomen yhteen? Entä miltä mahtaa näyttää Suomen pienin taidetila?

Etelä-Pohjanmaan kulttuurikartta luotiin nostamaan esiin alueemme taide- ja kulttuurikohteita. Kohteita, jotka tutustuttavat paikalliseen arkkitehtuuriin, historiaan, perinteeseen ja taiteeseen. Ajatus yhteisestä koko alueen kattavasta koonnista lähti tarpeesta tehdä alueemme kulttuurista näkyvää.

Alueemme kahdeksantoista kuntaa saivat hyvin vapaat kädet kohteiden valinnassa. Kohteita valittaessa törmättiin luonnollisesti kysymykseen, miten määritellään kulttuurikohde. Soveltuuko luontokohde tämän otsikon alle? Haluammeko tuoda esiin muistomerkkejä, sotia ja ihmiskohtaloita? Päädyimme siihen, että meidän kulttuurikohteidemme reunukset ovat laajat. Niihin kuuluvat niin legendaarinen pesäpallokenttä kuin luonnon luomat kulttuurikohteet ja yhteisöjä muovanneet ihmiskohtalot.

‒ Kulttuurikartta osoittaa erinomaisesti alueemme monimuotoisuutta ja monipuolisuutta. On silmiä avartavaa huomata, miten paljon meillä on kiinnostavia kohteita, pohtii Lapuan kulttuuripäällikkönä työskentelevä Susanna Oversteyns.

Yhteinen koko alueen koonti levensi myös pienempien kuntien hartioita kulttuurikohteiden näkyvyyden tavoittelussa. Kartan suunnittelussa yhteiseksi tavoitteeksi otettiin, että jokainen kunta nostaa esiin myös naapurikuntien kohteita.

Tärkeämpää kuin itse kartta on ollut yhteistyö. Kulttuurikarttaa työstettäessä on jaettu tietoa, rakennettu siltoja yli kuntarajojen ja nostatettu ajatusta yhteisestä tavoitteesta: maaseudullakin voi elää kulttuurisesti rikasta elämää nyt ja tulevaisuudessakin. Kulttuurikartan avulla on haluttu myös konkretisoida alueen kuntien kulttuurivastaavien yhteistyötä.

‒ Mahtavaa, että Etelä-Pohjanmaan liitossa on kulttuurin tehtäviä. Yhteistyö kuntien välillä on hedelmällistä mutta käytännössä vaikeaa, jos ei ole ketään viemässä yhteistyötä eteenpäin, Oversteyns huomauttaa.

Kartasta painetaan myös lehtinen, jota jaetaan alueen kirjastoissa ja kulttuurikeskuksissa. Näin myös asukkaat, jotka eivät käytä internetiä tai sosiaalista mediaa pääsevät tutustumaan kohteisiin. Toiveena on, että kulttuurikartan myötä alueelle löytäisivät tiensä myös matkailijat.

‒ Kartta kannustaa myös lähimatkailuun, mikä korona-aikaan on hyvä juttu. Toivottavasti yhteinen kulttuurikartta houkuttelee matkailijoita kauempaakin, sanoo Isonkyrön kirjasto- ja kulttuurisihteerinä työskentelevä Elina Kupari.

Kulttuurikartan sisältöihin voi törmätä myös Etelä-Pohjanmaan kuntien ja @Kulttuurinpaikka-tilin sosiaalisessa mediassa. Alueen asukkaita kannustetaan myös jakamaan omat alueen kulttuurin helmet #Kulttuurikartta-merkinnällä. Pääset tutustumaan kulttuurikarttaan tästä

Teksti:

Hanna Hangasluoma, kulttuuripäällikkö, Etelä-Pohjanmaan liitto
Päivi Alaniska, projektikoordinaattori, Seinäjoen kaupunki/ Kulttuuripalvelut
Hanne Rantala, viestintäpäällikkö, Etelä-Pohjanmaan liitto

Scroll Up