1. Mikä on maakuntakaava ja miksi se laaditaan?
Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä. Maakuntakaavoituksella ohjataan maakunnan alueiden käytön suunnittelua ja luodaan linjauksia koko maakuntaa koskevalle maankäytölle. Suunnittelussa sovitetaan valtakunnalliset tavoitteet yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntakaavan keskeinen tehtävä on ohjata kuntien yleis- ja asemakaavoitusta.
Maakuntakaavan muodostaa kaavakartta ja siihen liittyvät kaavamerkinnät ja -määräykset. Kaavakarttaan liittyvä kaavaselostus selventää ja täydentää kaavakarttaa, siihen kuuluvia merkintöjä ja määräyksiä.
Maakuntakaava tutuksi –video (Youtube)
2. Mitä teemoja ja millaisia merkintöjä maakuntakaava sisältää?
Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava 2050 sisältää kaikki alueidenkäytön teemat eli aluerakenteen, liikenteen ja teknisen huollon verkostojen, viherrakenteen, energiantuotannon ja luonnonvarojen sekä kulttuuriympäristön kokonaisuudet.
Maakuntakaavassa esitetyt suunnitteluratkaisut perustuvat yleispiirteisen suunnittelun lähtökohtiin. Maakuntakaavassa esitettävät rajaukset ja merkintöjen sijainnit eivät siis ole tarkkapiirteisiä, vaan niiden on tarkoitus tarkentua yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä yleiskaavan selvitysten ja vaikutusten arviointien perusteella.
Esimerkkejä eri teemojen kaavamerkinnöistä:
- Aluerakenne: taajamatoimintojen alue, kylä, matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke, ampumarata
- Liikenne: uusi tai merkittävästi parannettava maantie, uusi liikennepaikka, kevyen liikenteen yhteystarve
- Teknisen huollon verkostot: päävesijohto, voimajohdon yhteystarve, kiertotalouden ja jätehuollon alue
- Viherrakenne: virkistysalue, luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue, tulvariskialue
- Energiantuotanto ja luonnonvarat: tuulivoimaloiden alue, aurinkoenergian tuotantoon soveltuva alue, pohjavesialue
- Kulttuuriympäristö: valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokas maisema-alue, valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, erillislailla suojeltu rakennuskohde
3. Miten voin tutustua maakuntakaavaluonnokseen tai antaa siitä palautetta?
- Kaavaluonnos materiaaleineen on nähtävillä Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla, osoitteessa www.epliitto.fi/maakuntakaava.
- Kaavan paperitulosteeseen voi tutustua Etelä-Pohjanmaan liiton toimistolla (os. Kampusranta 9 C, 4. kerros, Seinäjoki). Lisäksi materiaali on nähtävillä kunnissa.
- Kaavaan liittyviin selvityksiin voi tutustua Maakuntakaavan selvitykset -sivulla.
- Olemme koonneet valmisteluvaiheen kaavamerkinnät karttapalveluun » Lisäksi kaavaluonnosta voi tarkastella teema kerrallaan täällä »
- Maakuntakaavan esittelyn videotaltiointi löytyy Youtubesta »
- Valmisteluvaiheen nähtävillä olon aikana järjestämme kaavakahviloita eri puolilla maakuntaa. Kaavakahviloissa voi keskustella kaavan valmistelijoiden kanssa valmisteluvaiheen aineistosta ja jokaisessa kahvilassa on klo 18 maakuntakaavan yleinen esittely. Kaavakahviloiden tiedot ovat liiton verkkosivuilla osoitteessa www.epliitto.fi/maakuntakaava.
Palautetta voi antaa kirjallisesti:
- sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi
- kirjeitse osoitteeseen Etelä-Pohjanmaan liitto, PL 109, 60101 Seinäjoki.
4. Miten maakuntakaavaprosessi etenee?
Maakuntakaavan kokonaisuudistus ajoittuu vuosille 2021−2024. Maakuntakaavan laatimisprosessissa on eroteltavissa kuusi vaihetta: aloitusvaihe, tavoitevaihe, valmisteluvaihe, ehdotusvaihe, hyväksymisvaihe ja vahvistamisvaihe. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava 2050:n luonnos on parhaillaan valmisteluvaiheessa ja kuulemiskierroksella. Maakuntakaavasta voi antaa palautetta 10.3.2023 saakka.
Maakuntakaavan valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen kaavaluonnoksesta saatu palaute käsitellään ja siihen laaditaan vastineet. Kaavaan tehdään palautteen, lisäselvitysten ja käydyn vuorovaikutuksen perusteella tarpeelliset muutokset. Kaavaehdotus on tavoitteena saada nähtäville vuoden 2023 lopussa. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy uuden Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava 2050:n vuonna 2024. Voimaan astuessaan se kumoaa aiemmat kokonais- ja vaihemaakuntakaavat.
5. Mitä maakuntakaava sanoo tuulivoimasta?
Maakuntakaavassa osoitetaan seudullisesti merkittävät tuulivoiman tuotantoon soveltuvat alueet. Tällä tarkoitetaan vähintään seitsemän teollisen kokoluokan tuulivoimalan muodostamaa kokonaisuutta. Maakuntakaavassa osoitettujen tuulivoimala-alueiden ulkopuolelle voidaan toteuttaa kunnan yleiskaavoituksella tuulivoimala-alueita, jotka eivät ole merkitykseltään seudullisia, eli ne ovat kooltaan alle seitsemän voimalaa.
Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan luonnoksessa osoitetaan 28 uutta tuulivoiman tuotantoon soveltuvaa aluetta, joiden 507 km2:n pinta-ala mahdollistaisi laskennallisesti 780 voimalan sijoittamisen. Maakuntakaavan luonnokseen sisältyy lisäksi olemassa olevia tuulivoimaloiden alueita 13 kappaletta, sekä neljä sellaista aluetta, jolla on osayleiskaava valmis, mutta niitä ei ole vielä rakennettu.
Maakuntakaavassa osoitetaan alueiden potentiaalia tuulivoiman tuotantoon. Alueet perustuvat monipuolisiin selvityksiin, joissa on huomioitu esimerkiksi tuulivoiman vaikutukset maisemaan, luontoympäristöön ja aluetalouteen. Tuulivoimaloiden kokonaismäärä ja tarkempi sijainti alueella, sekä alueelle sijoitettavien tuulivoimaloiden korkeus ja voimalateho määritellään kunnan laatimassa yleiskaavassa. Tällöin myös selvitetään tarkemmin esimerkiksi tuulivoimaloiden melu- ja välkevaikutuksia.
6. Miten maakuntakaava huomioi raideliikenteen kehittämisen?
Kaavaluonnoksessa osoitetaan vahva panostus raideliikenteen kehittämiseen. Esimerkiksi päärataa esitetään kehitettävän kaksiraiteiseksi Seinäjoen ja Tampereen välillä ja Suupohjan rata on osoitettu merkittävästi parannettavaksi radaksi. Lisäksi lähijunaliikenteen tarpeisiin esitetään uusia seisakkeita Pääradan, Vaasan radan ja Suupohjan radan varrella. Raideliikenteen logististen ratkaisujen kehittäminen Roveksessa ja Seinäjoen järjestelyratapihatoimintojen siirtyminen keskustasta Itäväylän varrelle avaavat mahdollisuuksia myös Seinäjoen ydinkeskustan kehittämiselle.
7. Miten maakuntakaava huomioi kävelyn, pyöräilyn sekä virkistyksen mahdollisuuksia?
Kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuuksia pyritään kehittämään. Maakuntakaavassa osoitetaan ensi kertaa seudulliset pyöräliikenteen yhteystarpeet kuntakeskusten välillä. Pyöräliikenteen yhteyksiä tulisi kehittää mm. Seinäjoen-Lapuan, Lapuan-Kauhavan, Seinäjoen-Ilmajoen, Ilmajoen-Kurikan, Kurikan-Jalasjärven ja Seinäjoen-Isonkyrön-välillä.
Virkistysalueiden ja -kohteiden sekä ulkoilureittien muodostamaa verkostoa on päivitetty maakuntakaavauudistusta varten. Uusia virkistysalueita ja -kohteita on osoitettu esim. Paukaneva Seinäjoella, Katikan kanjoni Kauhajoella ja Jyllinkosken sähköpuisto Kurikassa. Kokonaan uutena merkintänä ovat ohjeelliset melontareitit, joita on osoitettu kaavaan seitsemän kappaletta. Maakuntakaavan ulkoilureitit ovat pitkänmatkan seudullisia reittejä esim. Kuuden tähden reitistö Kuusiokunnissa, joka on muodostettu kaavaan yhdistelemällä useita reittejä, ja Seinäjoen vaellusreitti Ylistarosta Seinäjoen kautta Peräseinäjoelle. Virkistysalueet ja ulkoilureitit muodostavat kattavan verkoston koko maakuntaan.
8. Ottaako maakuntakaava kantaa kulttuuriympäristöön?
Kulttuuriympäristön käsitteeseen kuuluvat luonnon ja ihmisen yhteisvaikutuksesta syntynyt ajallisesti monikerroksinen kulttuurimaisema, rakennettu kulttuuriympäristö ja arkeologiset kohteet. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava sisältää valtakunnallisten kohteiden lisäksi maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ja 211 kappaletta maakunnallisesti merkittävää rakennetun kulttuuriympäristön aluetta tai kohdetta. Maakunnallisesti arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita ovat esimerkiksi Seinäjoella Niemistöntien ja Heikkiläntien ympäristö ja Kyrönjokivarren asutus, Lapualla Siirilän alue sekä Karhumäen opisto ja Kurikassa Jokipiin pellavatehdas sekä Jyllinkosken voimalaitos ympäristöineen.
9. Mihin kaavan kylämerkinnät perustuvat?
Etelä-Pohjanmaalla on yhteensä 199 kylää. Maakuntakaavan luonnoksessa osoitetaan kylämerkintä 49:lle maaseudun merkittävimmälle kylälle tai lähekkäisten kylien yhdistelmälle. Merkinnällä osoitetut kylät ovat pääosin yli 200 asukkaan keskittymiä, joihin sijoittuu tyypillisesti yksi tai useampi lähipalvelu ja useimmin kymmeniä työpaikkoja. Kylien osoittamisessa on pyritty huomioimaan 2000-luvun kehitys, jolloin kylämerkintä on osoitettu asukas- ja työpaikkamäärältään kehittyviin tai asukas- ja työpaikkamäärän säilyttäneisiin kyliin, vaikka niiden nykyinen väestömäärä ei yltäisi 200 asukkaaseen. Kyläverkon merkinnöissä keskeisessä asemassa ovat olleet kuntien näkemykset alueidensa kehittämisestä. Useissa paikoissa kylät ovat yhtenäisiä nauhakyliä, jolloin kyläalueen merkintä osoittaa laajempaa yhtenäisten kylien aluetta.
Lisäksi maakuntakaavan luonnoksessa osoitetaan maaseudun kehittämisen ja kyläasumisen vyöhykkeitä merkittävimmille yhtenäisesti asutuille maaseudun asuin- ja kyläalueille, joille myös merkittävä osa maaseudun työpaikoista on keskittynyt.
10. Miksi vain osa teistä on merkitty kaavassa parannettaviksi?
Etelä-Pohjanmaan erityispiirre on hajautunut asuin- ja työpaikkarakenne. Monimuotoiset alkutuotannon kuljetusketjut alkavat pelloilta ja metsistä. Siksi kaikki tiet ovat tärkeitä.
Tieverkon osalta maakuntakaavassa on jouduttu tekemään priorisointia sen suhteen, mitä tavoitellaan. Maakuntakaavaan on nostettu niitä valta- ja kantateiden osuuksia, jotka vaativat merkittävää parantamista. Maakuntakaavaan on lisäksi merkitty muutama ajankohtainen seututiehanke.
Nykyinen tie- ja rataverkon rahoitus ei todennäköisesti mahdollista edes kaikkien maakuntakaavaan merkittyjen tieosuuksien parantamista tavoitetasoon. Toisaalta tien parantaminen ja kehittäminen ei edellytä sitä, että kohde olisi esitettävä maakuntakaavassa. Pintarakenteiden korjaaminen taas on perusväylänpidon tehtävä.
Kaavaluonnoksen kartasta ei suoraan löydy vastausta kaikkiin teihin ja rautateihin liittyviin kysymyksiin vaan kannattaa tutustua myös kaavaselostukseen. Kannattaa myös huomata, että maakuntakaavalla pystytään vastaamaan vain osaan liikennejärjestelmälle asetettuihin tavoitteisiin. Liikenteen kokonaisuutta käsitellään laajemmin Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, joka löytyy liiton nettisivuilta.