Tekoälystä on viime vuosien saatossa tullut vaivihkaa osa jokapäiväistä elämää. Vuonna 2022 julkaistu generatiivista tekoälyä hyödyntävä ChatGPT toi tekoälyn näkyvästi keskusteluun ja herätti monet pohtimaan, mihin kaikkeen tekoäly pystyy. Todellisuudessa tekoäly on ollut arjessamme jo paljon tätä ennen.
Sosiaalisen median, suoratoistopalveluiden ja hakukoneiden taustalla se piiloutuu algoritmeihin, jotka ohjaavat meille näytettävää sisältöä. Verkkokauppojen chat-palvelussa keskustelu alkaa usein tekoälybotin kanssa ja puhelimella kuvatessa tekoäly parantelee kuvaa kaikessa hiljaisuudessa.
Yritysmaailmassa tekoälystä on lähdetty etsimään työparia, joka voisi tehdä osan työtehtävistä tai ainakin helpottaa niitä. Etelä-Pohjanmaalla yrityksiä tässä prosessissa on lähtenyt tukemaan Teemu Virtasen vetämä vAI:lla tuottavuutta? -hanke, jossa mukana on jo 17 eteläpohjalaista yritystä.
Yrityksiä yhdistää halu pysyä ajan hermoilla
Tekoälyn hyödyntämisessä edetään monessa yrityksessä varovaisin askelin. Tietoisuuden ja kiinnostuksen rinnalla kulkee epävarmuus siitä, mistä käyttö kannattaisi aloittaa, millaisiin tehtäviin tekoäly soveltuu ja miten sen hyödyntäminen saadaan istumaan yrityksen omiin toimintamalleihin. Näihin kysymyksiin lähti vastaamaan elokuussa 2024 käynnistynyt Seinäjoen ammattikorkeakoulun päätoteuttama sekä Tampereen yliopiston ja Vaasan yliopiston osatoteuttama vAI:lla tuottavuutta? -hanke, joka sai alkunsa yritysten tarpeista saada käytännön esimerkkejä tekoälyn hyödyntämisestä.
Hanke lähti liikkeelle niin kutsutulla tekoälylähettiläs-mallilla, jonka aikana tekoälyn käytöstä jalkauduttiin kertomaan yrityksiin sekä järjestettiin erilaisia tapahtumia. Keskusteluiden kautta Virtanen ja hänen tiiminsä kartoittivat yritysten kipupisteitä ja etsivät kohteita, joissa tekoäly voisi tuoda aidosti hyötyä.
”Suurin haasteemme oli oppia puhumaan yritysten kieltä ja ymmärtää heidän prosessinsa”, Virtanen toteaa hankkeen alussa ilmenneistä haasteista.
Kartoitustyön pohjalta hankkeeseen valikoitui 17 pilottiyritystä eri puolilta Etelä-Pohjanmaata. Ne edustavat useita toimialoja, ja siksi myös niiden tarpeet sekä tavoitteet tekoälyn suhteen vaihtelevat. Yrityksiä kuitenkin yhdistää halu pysyä kehityksen mukana ja saada selville, mitä tekoäly voisi juuri heidän organisaatiossaan tehdä.
Tekoälyllä avustettuja työtehtäviä markkinoinnista höylänterän vaihtoon
Pilottiyritysten kanssa työskentely on osoittanut, että tekoälyn hyödyntäminen voi tarkoittaa hyvin erilaisia asioita riippuen yrityksen koosta, toimialasta ja nykyisistä prosesseista. Hankkeen helpoimmissa työtehtävissä tekoälyä on hyödynnetty markkinoinnissa sekä tiedonhankinnassa. Haastavammissa työtehtävissä tekoäly on osallistunut jopa höylänterän vaihdon arviointiin.
”Helpompia käyttökohteita ovat olleet markkinoinnin ja tiedonhaun tehtävät, mutta olemme tehneet pilotteja myös tuotannon puolella. Yhdessä pilotissa testattiin höylänterän vaihdon optimointia. Siinä laitteesta mitattiin tärinää, ja tekoäly analysoi datan perusteella, milloin terä on syytä vaihtaa. Käytännössä tekoäly tunnisti tärinästä ne merkit, jotka kertovat terän kulumisesta”, Virtanen kertoo pilottiyrityksissä toteutetuista kokeiluista.
Hankkeessa tehtäviä pilotointeja on arvioitu myös tuottavuusmittauksin, ja tulokset ovat olleet pääosin positiivisia.
”Olemme tehneet laadullisia mittauksia, kuten sokkotestejä. Pilotit ovat kuitenkin yhä enemmän suuntaamassa siihen, että vaikutuksia voidaan mitata suoraan ajansäästönä. Joissakin yrityksissä tekoäly on lyhentänyt aikaa vieviä työnkulkuja merkittävästi. Yhdessä yrityksessä tekoälyllä tiivistettiin kaksi asiantuntijatyöpäivää vienyt prosessi 15 minuuttiin”, Virtanen toteaa.
Vaikka hankkeen tuottavuusmittaukset ovat olleet positiivisia, haluaa Virtanen vielä muistuttaa, että negatiivisetkin tulokset ovat tervetulleita.
”On tärkeää, että hankkeessa näytämme, missä asioissa tekoälystä on hyötyä ja missä ei. Negatiivinenkin tulos on tulos, kun pystytään osoittamaan, ettei kyseisellä tekoälyllä tällä hetkellä saa tuloksia. Tekoälyn kehittyessä tuloksien saaminen voi kuitenkin muuttua positiiviseksi.”
Vastuullisuus tietoisuuskysymyksenä tekoälyn käytössä
Yleisesti tekoälyn vastuullisuus on puhututtanut erilaisten kielimallien, kuten aiemmin mainitun ChatGPT:n yleistyessä. Tekoälyn käyttäminen voi olla yritykselle myös brändikysymys. Virtanen kertoo, että hankkeessa vastuullisuutta on käsitelty erityisesti veden- ja energiankulutuksen näkökulmasta sekä pohdittu, miten tekoälyä käyttävät yritykset voivat tehdä kestäviä valintoja.
”Jos tekoälypalvelimien sijainti on alueella, jossa veden saanti on niukkaa tai palvelimen toiminta kuluttaa paljon paikallisia resursseja, yritysten on hyvä pohtia, voiko palvelimen sijainnin valinnalla vähentää ympäristökuormitusta. Microsoftin Ruotsissa sijaitsevat palvelinkeskukset käyttävät palvelimien jäähdytykseen pelkästään ulkoilmaa, ja kosteudenhallintaan hyödynnetään valtaosin kerättyä sadevettä. Palvelinkeskus ei kuluta juomakelpoista vettä jäähdytykseen eikä siten kuormita paikallisia vesivaroja. Jos yritys käyttää esimerkiksi Copilotia ja voi valita palvelimen sijainnin Ruotsiin, palvelun käytöstä ei tällöin aiheutuisi paikalliseen vedenkulutukseen liittyviä haasteita.”
Yksi käytännön ratkaisu vastuullisuutta pohtiville yrityksille on paikallisten tekoälymallien hyödyntäminen. ”Kun malli toimii yrityksen omassa ympäristössä, sen energiankulutusta voidaan seurata ja hallita paremmin”, Virtanen lisää.
vAI:lla tuottavuutta?
- Toteuttajat: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, Tampereen korkeakoulusäätiö sr ja Vaasan yliopisto
- Aikataulu: 1.8.2024-31.12.2026
- Kokonaisbudjetti: 259 788 €
Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
Hankkeessa tuotetut tekoälypilotit ovat kaikkien saatavilla Seinäjoen ammattikorkeakoulun verkkosivuilla.
Teksti: Alexandra Parkkonen