Euroopan komissio on julkaissut ehdotuksensa Euroopan unionin seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2028–2034. Kehyksen kokonaismäärä on noin 1980 miljardia euroa, eli vajaat kaksi biljoonaa. Luku kuulostaa valtavalta, mutta jaettuna seitsemälle vuodelle se tarkoittaa noin 283 miljardin euron vuosittaista budjettia. Komission esitys vastaa 1,26 prosenttia EU:n jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta, kun nykyinen osuus on 1,13 prosenttia.
Vertailun vuoksi: Volkswagenin vuosiliikevaihto on noin 330 miljardia euroa, ja esimerkiksi Italian, Saksan ja Ranskan julkiset menot ylittävät yksinään EU:n vuosibudjetin. Tällä summalla on kuitenkin kehitettävä 27 jäsenvaltiota, joukko ehdokasmaita ja ratkaistava globaaleja haasteita ilmastosta turvallisuuteen.
Komission esitys on vasta neuvottelujen lähtökohta, ja jäsenmaiden ensireaktiot viittaavat siihen, että kokonaisuutta tullaan pienentämään. Aiempiin kierroksiin perustuen kompromissi saavutettaneen vuoden 2027 aikana.
Vaikutukset maatalous- ja aluekehitysrahoitukseen
Komission ehdotuksessa maatalous- ja aluekehitysrahojen yhteismäärä on noin 13 prosenttia pienempi kuin nykyisessä kehyksessä. Tämä ei automaattisesti tarkoita leikkauksia kaikkiin tukimuotoihin, sillä painopisteitä voidaan muuttaa ohjelmien sisällä. Saajapuolella painottuvat puolustus, kilpailukyky, tutkimus ja innovaatiot, turvallisuus sekä liikenneverkot.
Etelä-Pohjanmaalle nämä eivät suoraan tuo lisärahoitusta, vaan varoja on haettava EU-hankkeilla. Maakunnan haasteena on ollut kilpailukykyisten innovaatiohankkeiden vähäinen määrä, mikä heijastuu erityisesti tutkimusrahoitukseen. Sen sijaan puolustusteollisuuden ja pienten yritysten kannalta uudet rahoituslinjaukset voivat tarjota uusia mahdollisuuksia, jos pienemmät toimijat huomioidaan entistä paremmin.
Uusi rahoituskehys ja sen rakenteellinen uudistus
Komissio esittää uutta rahoituksen rakennetta, NRPP:tä (National and Regional Partnership Plans), joka kokoaa yhteen aiemmin erillisiä ohjelmia. Kullakin jäsenmaalla on oma NRPP-suunnitelmansa, joka kattaa maatalouden, maaseudun kehittämisen, aluekehityksen, työvoiman, turvallisuuden ja kotoutumisen.
Mallia on kutsuttu myös ”kirjekuorimalliksi”, sillä komissio kokoaa eri ohjelmien rahoituksen yhteen kuoreen ja antaa sen jäsenmaalle, joka päättää rahoituksen kohdentamisesta omien prioriteettiensa mukaisesti. Täysiä vapauksia jäsenmailla ei kuitenkaan ole, sillä komissio määrittää vähimmäismäärät esimerkiksi viljelijätuille sekä turvallisuus- ja rajateemoille.
Vaikutukset Etelä-Pohjanmaan asemaan ja rahoitusmahdollisuuksiin
EU:n budjettineuvottelut ovat monivuotinen prosessi, jonka lopputulos vaikuttaa merkittävästi myös Etelä-Pohjanmaahan tulevina vuosina. Kun huomioidaan kansallinen vastinrahoitus, niin maakunnalla on satojen miljoonien eurojen kokonaisuus puolustettavana.
Vaikka perinteisiin maatalous- ja aluekehitystukiin on odotettavissa säästöjä, uudet painotukset tarjoavat myös mahdollisuuksia: kilpailukykyyn, tutkimukseen ja kestävään teollisuuteen suunnatut rahoitusinstrumentit voivat avata Etelä-Pohjanmaalle uusia kasvun väyliä – kunhan ne osataan hyödyntää ajoissa.
Teksti: Mikko Kangas