Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien yhteisessä ilmastoseminaarissa Härmän kylpylässä 3.11. käsiteltiin ilmastopolitiikkaa, sopeutumista ja energiaratkaisuja. Seminaari järjestettiin toista kertaa ja siitä onkin muodostumassa hieno yhteistyön perinne.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen kertoi videotervehdyksessään Suomen olevan myönteisellä polulla kohti hiilineutraaliutta. Suomen talous on kasvanut, mutta päästöt ovat vähentyneet noin kolmanneksen vuosituhannen alusta. Hallitus pyrkii vauhdittamaan erityisesti sähköön perustuvaa teollisuuden siirtymää ja teknologisia ratkaisuja.
Mutta miten houkutella investoijia, ettemme jää pelkästään halvan energian tuottajiksi? Hyvänä esimerkkinä voidaan pitää pohjoispohjanmaalaisen 2600 asukkaan Utajärveä, jossa vihreän siirtymän avulla luodaan elinvoimaa pieneen kuntaan.
Utajärven kunnanjohtaja Anne Sormunen kertoi, miten heillä esimerkiksi teollisuusalueita on kaavoitettu siten, että tuuli- ja aurinkovoiman, vedyn ja kiertotalouden toteuttaminen on yrittäjille ja investoijille mahdollista. Yksi kunnan kiinnostavista projekteista on Vierivoima, jossa toteutetaan oma puhtaan energian sisäverkko. Käytännössä tämä tarkoittaa yrityksille siirtomaksutonta puhdasta energiaa.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset pohjalaismaakunnissa
Pääpuhujana tilaisuudessa oli Ilmatieteenlaitoksen tutkimusprofessori Hilppa Gregow. Kuivuus, tulvat ja helleaallot vaikuttavat suureen osaan maapalloa ja sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat kustannusvaikutukset ovat Gregowin mukaan kasvussa. Esimerkiksi Etelä-Eurooppa tulee kärsimään kuivuudesta ja heijastevaikutukset voivat yltää myös meille.
Huomioita Gregowin esityksestä:
- Pohjanmaan seudulla sademäärät kasvavat kesällä ja rankkasateet voimistuvat. Myrskyjen yhteydessä maan vettyneisyys on iso lisäriski. Tuulienergiaa riittää tulevaisuudessa.
- Ilmastovyöhykkeet siirtyvät pohjoiseen ja kuivuus pahenee. Etelä-Ruotsin ilmasto siirtyy Pohjanmaalle vuoteen 2050 mennessä ja Pohjanmaan ilmasto siirtyy Lappiin.
- Helteet pidentyvät ja voimistuvat. Maasto- ja metsäpalojen riski kasvaa ja kasvit tarvitsevat kastelua. Viilentämistä tarvitaan niin ihmisille kuin eläimille. Auringon säteily kasvaa kesäisin ja aurinkoenergiaa voidaan tuottaa.
Pohjalaismaakunnissa tuleekin miettiä, miten esimerkiksi rakennamme sairaaloita ja hoidamme vanhuksia entistä kuumemmassa ilmastossa. Entä päiväkodit, asunnot ja työpaikat? Miten takaamme puhtaan veden saatavuuden, jos kaivot kuivuvat? Miten torjumme metsäpalot metsissä ja asuinalueilla? Miten puhdasta ilmaa hengitämme sisätiloissa tai ulkona?
Tuoreita tietoja ilmastonmuutoksen vaikutuksista voi lukea esimerkiksi Ilmatieteenlaitoksen Ilmastokatsaus-digilehdestä.
Sopeutumistoimia on menossa ja tulossa
Kuntien vesihuollon sopeutumisesta ilmastonmuutokseen kertoi ELY-keskuksen johtava ilmastoasiantuntija Maaria Parry. Vesihuollossa vaaratekijöitä ovat erityisesti lämpötilan nousu, lisääntyvä sateisuus ja voimistuvat rankkasateet sekä hellejaksot ja kuivuusjaksojen mahdollinen yleistyminen. Vesihuollon haavoittuvuustekijöitä ovat mm. infran huono kunto sekä raakavesilähteisiin kohdistuvat haitat. ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö toimii alueiden ja kuntien sopeutumistyön tukena.
Tukea sopeutumiseen tuo myös Etelä-Pohjanmaan liiton Ilmastokestävä Etelä-Pohjanmaa -hanke, jossa laaditaan maakunnallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma. Tavoitteena on tunnistaa merkittävimmät ilmastoriskit ja haavoittuvuudet Etelä-Pohjanmaan kunnissa sekä löytää toimivia keinoja sopeutua muuttuviin sääolosuhteisiin ja voimistuviin ääri-ilmiöihin. Työ on käynnistynyt ilmastonmuutoksen riskianalyysin laatimisella. Riskianalyysin laatii Ramboll ja se valmistuu keväällä 2024.
Eurooppalaista näkökulmaa
Europarlamentaarikko Ville Niinistö kertoi videotervehdyksessään, että Euroopan unionin (EU) tasolla kyse on koko talousjärjestelmän muuttamisesta kestävän kehityksen periaatteiden mukaiseksi. Niinistön mukaan kaikki investoinnit tulee vastedes tehdä hiilineutraaleihin ratkaisuihin. Niinistön mielestä tarvitsemme myös uudenlaista ajattelua siihen, miten ruoantuotanto voi olla osa ilmasto- ja ympäristöratkaisuja.
Euroopan komission Suomen-edustuston tiedotuspäällikkö Ismo Ulvila kertoi, että EU:n talous on noussut yli 70 % samalla kun päästöt ovat vähentyneet 30 %. Isona saavutuksena EU:ssa on ollut vihreän siirtymän ytimen eli 55-valmiuspaketin hyväksyminen. EU:n ilmastolain mukaan päästöjä on vähennettävä vähintään 55 % vuoteen 2030 mennessä ja tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.
Vuoden 2040 tavoitteen asettelu on jo käynnissä ja komissiossa harkitaan myös päästövähennystavoitteen kiristämistä, jotta vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitteessa on mahdollista pysyä. Komission ehdotus vuoden 2040 tavoitteeksi annetaan keväällä 2024. Ulvila huomautti, että valtit ovat niillä, joilla on puhdasta sähköä ja kaikissa inventoinneissa tulisi nyt huomioida tulevat päästövähennystavoitteet.
Tulevaisuudennäkymistä
Ilmastoennusteiden mukaan tuuli- ja aurinkoenergialle tulee pohjalaismaakunnissa olemaan tulevaisuudessakin hyvä potentiaali. Keskusteluissa heräsi kuitenkin selvä huoli nopean energiamurroksen vaikutuksista luontokatoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Ilmastopolitiikassa keskusteluun on tärkeää nostaa myös ilmastoimien oikeudenmukaisuus. Maaseutuelinkeinojen merkitys pohjalaismaakunnissa on suuri. Onkin tärkeää, että alueemme luovat yhteisiä visioita vihreän siirtymän ympärille, jotta ilmastotoimet voidaan toteuttaa oikeudenmukaisesti ja kestävästi.
Myöskin Vaasan nuorisovaltuuston videotervehdyksessä esille tullut huoli ilmastonmuutoksen vaikutuksista nuorten tulevaisuuteen on aiheellinen. Nuoret pitävät myös tärkeänä, että tuemme maita, jotka tulevat kärsimään ilmastokriisin vakavimmat seuraukset.
Loppuun vielä kannustuksena, kuten Etelä-Pohjanmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Kai Pöntinen avauspuheessaan totesi: meillä on kaikki mahdollisuudet hyötyä vihreästä siirtymästä. Yrittäjät uudistavat jatkuvasti elinkeinoelämää. Täällä kyllä pystytään hyödyntämään vihreän siirtymän mahdollisuudet sekä sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon.
Tapahtuman järjestämistä tuki Ilmastokestävä Etelä-Pohjanmaa -hanke, joka on EU:n osarahoittama.
Liisa-Maija Hurme
projektipäällikkö, Ilmastokestävä Etelä-Pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaan liitto